Neuloosin pauloissa

Olen näin talven tullen innostunut jälleen neulomisesta. Töiden jälkeen on mukavaa rauhoittua, lösähtää sohvalle, viuhuttaa silmukoita puikoilla ja väkertää villapaitoja, pipoja ja kaulahuiveja talven pakkaspäivien varalle. Neuleohjeita etsiessäni olen törmännyt useassa käsityöblogissa sanaan neuloosi.

Kotuksen sanatietokantaan sana on kirjattu ensimmäisen kerran vuonna 2011, eli se on melko tuore. Sanaa on käsitelty ainakin Hyvä Terveys -lehden numerossa 4/2011, jossa siitä kirjoitetaan seuraavasti: ”Neuloosi on tämän syksyn juttu: ihanan hidasta, ekologista, mieltä hoitavaa käsillä tekemistä. Siis intohimoista neulomista!” Neuloosi on ollut myös Olivia-lehden uudissanapalstan aiheena lokakuussa 2012.

Sana on todennäköisesti kontaminaatio, eli se on yhdistetty sanoista neuloa ja neuroosi. Neuroosilla viitataan psyykkiseen häiriötilaan eikä se herätä positiivisia mielikuvia. Neuloosia sen sijaan käytetään positiivisessa merkityksessä: ”Ihana neuloosi!”

Toisaalta sitä voidaan käyttää ironiseen sävyyn: esimerkiksi eräälle käsityöblogille on annettu nimeksi Diagnoosina vakava neuloosi. Ironisesti sana esiintyy myös Pakkoneuloosi-nimisessä Facebook-ryhmässä. Ryhmän sivulla pakkoneuloosi määritellään neulomisvimmaksi, joka aiheuttaa lähes katkeamatonta neulomista eri vuorokauden aikoina ja missä tahansa.

Todellisuudessa runsas neulominen ei liene kovin vahingollista ihmiselle eikä myöskään häiriötila, joka pitäisi korjata; korkeintaan se saattaa hieman rasittaa sormien niveliä tai aiheuttaa hartiajumeja.

Neuloosi on mielestäni varsin käyttökelpoinen uudissana. Se kuvaa hyvin sitä tunnetta, kun mielen täyttää voimakas sisäinen tarve neuloa niin, että päivittäiset kotityöt jäävät tekemättä, puhelimeen ei tule vastattua ja nukkumaanmenokin viivästyy. Kaikki muu tekeminen tuntuu turhalta ajanhukalta. 

Neulomishinkua kuvaa hyvin erään blogin esittelyteksti, jossa kirjoittaja kertoo tykkäävänsä ”siitä, että ihmiset on armeliaita itselleen ja antavat vaikka kodin vähän repsottaa, jotta sais vähän neuloa ja nauttia elämästä”.

Jonkin verran näkyy käytettävän myös virkkoosia ja virkkuloosia, jotka liittyvät virkkaukseen. Lisäksi näin muutamalla sivulla sanan purkoosi. Mietin, mitähän sillä tarkoitetaan, valmiin tai pitkälle edenneen käsityön purkaminen kun ei ainakaan minun mielestäni ole mitenkään mukavaa. 

Ehkäpä purkoosilla tarkoitetaan pakonomaista tarvetta purkaa työ vaikkapa yksittäisen löysän silmukan vuoksi. Pieni epätasaisuus pistää omaan silmään ja harmittaa, vaikka kukaan muu ei huomaisi sitä.

Näin kieli-ihmisenä on sanottava, että tulevaan talveeni ei tuo lämpöä pelkästään itse neulottu alpakkavillatakki. Yhtä lailla mieltäni lämmittää se, kun kielenkäyttäjät käyttävät kieltä monipuolisesti, hyödyntävät sen rakenteita uusien ilmausten keksimisessä ja leikittelevät sillä.