Laura Niemi
Miten taivuttaisit fitnestä?
Olin syksyllä kouluttamassa erään lehden toimituksessa. Kurssin osallistujat kysyivät minulta, olenko pannut merkille fitness-sanan uudenlaisen taivutuksen. Sanaa taivutetaan ikään kuin erikoislainana näin: fitneksen, fitneksessä.
Kävin lukemassa muutamaa liikunta-aiheista blogia, ja huomasin, että fitneksen-tyyppinen taivutus on ainakin blogiteksteissä varsin vakiintunut.
Tässä muutama esimerkki:
Fitneksen sekakäyttäjä (blogitekstin
otsikko)
Mikä fitneksessä kiinnostaa?
(blogitekstin otsikko)
Nyt sitä voidaan taas palata arkeen
fitneksen täytteisen [sic]
viikonlopun jäljiltä.
Uudenlaiset taivutusmuodot ovat eksyneet jopa erisnimiin:
EtnoFitneksen tunneilla olin käynyt jo
aiemmin ‒ ‒.
Minifitneksen joulupajalla (blogitekstin otsikko)
Fitnestä (blogin nimi)
Taivutettaessa ei käytetä siis sidevokaalia i kuten konsonanttiin päättyvissä sitaattilainoissa (fitnessin). Sen sijaan sanaa taivutetaan s : kse -taivutustyypin mukaan samalla tavalla kuin vaikkapa aines- tai rikos-sanoja. Samalla kirjoitusasu vaihtuu ja toinen s jää pois taivutusmuodoissa. Nominatiivimuodossa s on vielä näkyvissä.
Seuraavassa lehtitekstistä poimitussa esimerkissä kirjoitusasu vaihtuu ja s putoaa taivutettaessa pois mutta käytössä on sidevokaali i:
Kuusankoskelainen Janni on vuoden 2010 fitnessmalli ja tuore bikini-fitnesin SM-hopeamitalisti, jonka treenivinkkejä suorastaan ahmitaan. (Me Naiset 23/2014)
Tässä esimerkissä toinen s puolestaan näkyy sanan lopussa myös taivutusmuodoissa:
‒ ‒ itse kuitenkin lähinnä seuraan body fitnesstä sekä fitnesstä ‒ ‒.
Onkohan fitness-sanasta on tullut viime vuosien liikuntabuumin myötä niin yleinen ja tuttu, että se on alkanut mukautua suomen sanojen hahmoon ja taivutusjärjestelmään? Aikaisemmin vastaavasti on käynyt muun muassa bisnekselle, jonka alkuperä on englannin sanassa business.
Vai onkohan kyseessä vasta jonkinlainen fitness-skenen oma taivutusmuoto, joka herättää kirjoittajasta tai puhujasta mielikuvan tämän skenen edustajana?
Seuraan mielenkiinnolla, miten fitness-sanan taivutus muuttuu ja kehittyy. Ehkä samalla tällainen tavallinen jumpassa kävijä saa mahdollisuuden tutustua fitneksen maailmaan.
Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa
Google sanoo: "fitnessin" 88 800, "fitneksen" 5 700. Siksi en ole kovin huolissani. Tai siis en olisi, vaikka haluaisin erityisesti suojella vierasperäisiä sanoja suomen kielen turmelevalta vaikutukselta.
Näin on käynyt esimerkiksi kahvin ja luumun. Olisi kai aika hilpeää juoda coffeeta tai syödä plommoneita.
Kokonaan eri asia on, onko fitness sinänsä hyvä sana, vai kannattaisiko se korvata suomalaisella sanalla. Ei ole kauan aikaa siitäkään, kun kaikki puhuivat printteristä. Nyt kukaan ei käytä sitä, vaan se on itsestään solahtanut tulostimeksi.
Asiantuntijoilta voisikin toivoa nopeammin suomalaisia ehdotuksia uusien nimien suomentamisessa, jos kieli ylipäänsä halutaan säilyttää. Vaikka niin se taitaa mennä, että sanatkin tulevat käyttäjien piiristä. Kielen ohjailusta on myös hassuja esimerkkejä.
Kielen ohjailu ei saisi kuitenkaan olla peikko, jota varotaan niin, että levitetään kädet ja todetaan, että näin nyt vain on.
”Tulostin” on suurelta osin kyllä syrjäyttänyt ”printterin” asiateksteissä, mutta arkikielessä, varsinkin puhutussa, ”printteri” on elossa ja potkii (ärsyttääkseni kunnon anglismilla).
Toisaalta jokaista yleiseen käyttöön levinnyttä suomennettua termiä on kohti on sata suomentamatonta. Tämä on myös yleistyvä suuntaus useastakin syystä:
Kehitys kehittyy niin nopeasti, että ennen kuin asiantuntijaraati saa nimen päätetyksi ja julkaistuksi, koko ilmiö on jo vanhentunut ja tilalla on jotain uutta. Tai sitten ilmiö on niin levinnyt, että kukaan ei enää oikeasti vaihda vakiintunutta nimitystä toiseksi, vaikka joku porukka jossain inisisi jotain. Eikä ininä kuulu, koska ehdotukset näkyvät vain jossain nettisivulla tai pienilevikkisessä julkaisussa.
Lisäksi asiantuntijoiden kehitelmät ovat yleensä huonoja. Ihminen, joka on jonkin alan hyvä asiantuntija, on todennäköisesti kielen ja terminologian ymmärtämisessä keskitasoa. Ja se näkyy.
Jos jossain onkin jonkin alan huippuasiantuntija, joka sattuu myös olemaan pätevä terminologi, niin tekeekö hän ilmaiseksi työtä jossain ”asiantuntijaryhmässä”, jossa muut eivät ymmärrä terminologiasta mitään mutta tarjoilevat omia mielipiteitään innolla? Eiköhän hän löydä parempaa tekemistä. Jos hän tekee termityötä, hän tekee sitä jossain firmassa firmalle tärkeissä asioissa.
Tästä tilanteesta usein seuraa, että termistötyötä tekevät kielenhuollon tai jopa kielentutkimuksen ammattilaiset, joilla on heikohko käsitys terminologiasta ja vielä paljon heikompi käsitys substanssista eli asioiden teknisestä tai muusta sisällöstä. Vähän niin kuin pantaisiin aivokirurgi käyttämään metsätyökonetta tai pätevä moderni metsuri leikkaamaan aivoja.
Tuosta tulostin - printteri -parista voisi todeta että niiden suhde alkaa olla sama kuin haarukan ja kahvelin tai nenäliinan ja nestuukin: Ensinmainittu on yleiskieltä ja asiallisissa yhteyksissä ainoa mahdollinen, jälkimmäinen on arkinen sana. Printteri tuskin mihinkään ihan äkkiä katoaa, mutta sen tyyliarvo on jo muuttunut.
1) tulostin
2) sprinttihiihtäjä
3) Mercedes-Benz Sprinter -pakettiauto.