Laura Niemi
Järjestelmä edellä
Vaikuttavatko sosiaalisen median tekniset rajoitteet nimien kirjoitusasuun?
Kävin Twitterissä kiinnostavan keskustelun heinäkuisen SuomiAreena-tapahtuman nimen kirjoitusasusta. Kummastelin tviitissäni, miksi jälleen kerran on keksitty nimi, joka on oikeinkirjoitussuositusten vastainen. Mitä vikaa olisi Suomi-areenassa?
Eräs keskustelija kommentoi, että ehkä nimen osat on kirjoitettu yhteen siksi, että nimi toimisi aihetunnisteena sellaisenaan esimerkiksi Twitterissä. Näkökulma on kiinnostava. Nykyään monet Twitter-käyttäjät tviittaavat ahkerasti erilaisista tapahtumista. Tapahtumanjärjestäjät ovat kenties myös huomanneet, että somenäkyvyys tarjoaa hyviä mahdollisuuksia markkinointiin.
Jos tapahtuman nimessä olisi käytetty suosituksen mukaisesti yhdysmerkkiä, Twitter ei tunnistaisi jälkiosaa aihetunnisteen osaksi. Silloin tviittaajat myös käyttäisivät todennäköisesti monenlaisia tunnisteita ja kaikki tviitit eivät näkyisi saman tunnisteen alla, mikä voisi ehkä olla haitaksi tapahtuman imagolle.
Jossain mielessä ymmärrän sen, että välimerkit poistetaan tapahtuman nimestä, jotta se toimisi aihetunnisteena. Samalla olen kuitenkin huolissani siitä, muuttavatko erilaiset sosiaalisen median sivujen tekniset rajoitukset vähitellen sitä, miten kielenkäyttäjät oppivat nimiä koskevat oikeinkirjoitussäännöt.
Hyvän virkakielen toimintaohjelmassa puhutaan siitä, että virastojen tekstintuotantoon tarkoitetut tietojärjestelmät ja valmiit tekstimallit rajoittavat usein kirjoittajan mahdollisuuksia kirjoittaa selkeää ja ymmärrettävää tekstiä. Vastaavasti Twitteriäkin voidaan pitää yhdenlaisena teknisenä järjestelmänä, joka joskus hankaloittaa oikeinkirjoitussääntöjen mukaisen tekstin kirjoittamista.
Virkakielen toimintaohjelmassa otetaan kantaa siihen, että virastojen tietojärjestelmät pitäisi kehittää sellaisiksi, että esimerkiksi nimiä pystyy taivuttamaan tekstiyhteyden vaatimalla tavalla.
Voisikohan sosiaalisen median palveluiden teknisiä rajoitteitakin joskus muuttaa niin, että erilaiset linkit ja hashtagit tottelisivat myös suomenkielisten nimien astevaihtelusääntöjä? Olisi myös hienoa, jos tunnisteisiin voisi lisätä luontevasti taivutuspäätteen tai yhdysmerkin.
P. S. Kannattaa muistaa, että kielenkäyttäjällä on aina oikeus kirjoittaa yritysten nimet oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti, vaikka yritykset itse suosisivat yleisohjeiden vastaista kirjoitusasua. Suositus koskee myös tuotenimiä ja tapahtumien nimiä. Kannattaa tutustua suomen kielen lautakunnan yritysnimisuositukseen vuodelta 2000.
Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa
Tämä ei tietenkään ole käytännöllistä. Paras siis kirjoittaa suomenkielisiä lauseita ja lisätä tunnisteet erikseen loppuun.
Mutta kun lopussa mainitaan yritysnimisuositus, niin tekee mieli kysyä, onko yhtään esimerkkiä yrityksestä tai laitoksesta, joka omissa teksteissään johdonmukaisesti käyttäisi yleisohjeiden mukaisia kirjoitusasuja kaikista yrityksistä.
Ja jos ruvetaan mestaroimaan vieraskielisiäkin nimiä suomenkieliseen asuun, niin miksi tyydytään korjaamaan YouTube Youtubeksi eikä esimerkiksi Sun putkeksi?
Timon esimerkit:
#eurovaalit: Yksi ehdokas nousi äänimäärältään selvästi toisten yläpuolelle
@mikko: Viimeviikkoinen esitelmä katsottavana Youtubesta.
Tai niin kuin Matti Sunell esittää, tunnisteet loppuun.
Tunnisteiden ja merkkimäärän kanssa kikkailu onkin sitten oma taiteenlajinsa. Aplodit sille, joka saa väännettyä twiittinsä sujuviksi.
Käytännössä esimies (tai työn tilaaja tms.) ei välttämättä erikseen sano mitään. Onpahan vain firman omat säännöt, joissa ei välttämättä edes erikseen sanota, että erisnimien kanssa ei pelleillä eikä niitä ruveta "korjailemaan". Mutta jos joku pelleilee, niin siitä kyllä huomautetaan, ja jos se ei tehoa niin...
Ja jos taas joku vapaa-aikanaan tai vapaana yrittäjänä kirjoittelee tekstejä, niin siinähän ei tarvitse saada keneltäkään eikä miltäkään jotain oikeutta kirjoittaa niin tai näin.
Mitä siis moinen kirjoittamisen oikeus merkitsee?