Siirry sisältöön
Haku

Lasse Koskela

6.6.2011 8.56

Tämä ja hän

Jokaisella on tämänsä, kirjoitti Pentti Saarikoski. Joillakin niitä on liikaa.

Pronomineilla hän ja tämä on kummallakin kirjoitetussa kielessä vissi tehtävänsä. Tämä viittaa yleensä tekstissä juuri mainittuun henkilöön. Iso suomen kielioppi antaa tämmöisen esimerkin: ”Ritari polvistui neidon eteen ja pyysi tämän isältä lupaa viedä neito Roomaan, jossa hänestä tulisi keisarin puoliso.”

Kieliopin esimerkki on vähän outo: ritari polvistuu neidon eteen mutta puhuttelee tämän isää. Mitä se siinä neidon edessä tekee kun isälle puhuu? Mutta tämä on kyllä oikeassa tehtävässään, viittaamassa neitoon.

Hän ja tämä alkavat mennä iloisesti sekaisin. Tämä tuntuu tunkeutuvan hänen tilalle. Demonstratiivipronomini on siis siirtymässä persoonapronominin tehtäviin. Toisinaan hänen ja tämän ylenmääräinen käyttö johtaa aika hulppeisiin virkkeisiin: ”Vuonna 1981 hänet tuomittiin vankilaan tämän kritisoitua presidentti Anwar Sadatin hallintoa.” (HS 25.5.2011.) Virke on päälle päätteeksi kappaleen alussa, jolloin sen omituisuus korostuu.

Varsinkin kappaletta aloittavassa virkkeessä olisi syytä mainita subjekti nimeltä. Tässä tapauksessa subjekti on El Saadawi – tämästä on siis hänessä kysymys. Esimerkkivirkkeen asia olisi ollut paremmin ilmaistavissa vaikkapa näin: ”Vuonna 1981 El Saadawi tuomittiin vankilaan hänen kritisoituaan presidentti Anwar Sadatin hallintoa.”


Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa

6.6.2011 10.09
Käytöstavat kunniaan
Ritarin polvistuminen neidon eteen ja luvan pyytäminen tämän isältä voivat olla erillisiä tapahtumia, ja esimerkissä tietysti ovatkin. Jos lupaa olisi pyydetty hänen isältään, ritari olisi mahdollisesti joutunut harjoittamaan erikoisempia keskustelukuvioita.

Tuossa tapahtumassa lie ollut olennaista myös se, että ei polvistuta isän eteen, keisarin nimen alla kun kuitenkin oltiin liikkeellä, ei pienemmille isännille sovi liikaa kunnioitusta osoittaa.

6.6.2011 10.30
Ken on hän?
Miten menevät säännöt tuon esimerkkivirkkeen sivulauseen osalta? Eikös tuo "hän" tuossa viittaa päälauseen subjektiin ritariin, ja jos sen pitäisi viitata neitoon, niin eikö pitäisi edelleen käyttää pronominia "tämä"?
6.6.2011 12.20
Erkki
Pronominien viittaussuhteet
Tunnettu kielenkäytön ohje "hänestä" ja "tämästä" on, että jos edellisessä lauseessa on kaksi henkilöä tarkoittavaa sanaa, hän/he viittaa kauemmaksi ja tämä/nämä lähemmäksi:

”NAISET ihailevat kuninkaallisia. HE ovat vähän kummallisia.”
Vrt. ”Naiset ihailevat KUNINKAALLISIA. NÄMÄ ovat vähän kummallisia.”

Tuohon sääntöön Koskelakin viittaa, mutta epätyydyttävä esimerkkivirke silti on. Mutta entäpä näin: ”Ritari polvistui neidon eteen, kääntyi tämän isän puoleen ja pyysi lupaa viedä neito Roomaan, jossa hänestä tulisi keisarin puoliso.”
6.6.2011 16.31
Koskela
Erkille et consortes
En minä tuolle Ison suomen kieliopille enkä sen esimerkeille mitään voi. Aattelin nyt vain ottaa auktorisoidun esimerkin.

7.6.2011 18.33
Kielimies
Temporaalirakenne on hyvä renki mutta huono isäntä
"Esimerkkivirkkeen asia olisi ollut paremmin ilmaistavissa vaikkapa näin: 'Vuonna 1981 El Saadawi tuomittiin vankilaan hänen kritisoituaan presidentti Anwar Sadatin hallintoa.'"

Korrektisti (eli temporaalirakenteen mukaisesti) tulkittuna: 'E. S. tuomittiin vankilaan sen jälkeen, kun hän oli arvostellut presidentti A. S:n hallintoa'. Tätä ei kuitenkaan tarkoitettane?

Korrektisti muotoiltuna virkkeen perimmäisen merkityksen mukaisesti: "- - tuomittiin vankilaan, koska hän oli arvostellut - - ".

Joten pyyhkeitä HS:n virheelliselle temporaalirakenteelle.
8.6.2011 23.23
Urpu
Kielimiehelle
Heippa Kielimies,

hölmömpi näkee näiden toisiaan seuranneiden tapahtumien välillä välillä syy-seuraussuhteen.

Jos lukisin jostain, että "vuonna 1981 E.S. tuomittiin vankilaan sen jälkeen, kun hän oli juonut kaljan", olisin aivan närkästynyt, koska luulisin tyhmänä, että kaljan juominen olisi johtanut vankilatuomioon.
10.6.2011 12.25
Kielimies
Ongelman ydin onkin se, että temporaalirakennetta käytetään kausatiivisesti, vaikka kyse on aikaan liittyvästä lauseenvastikkeesta.

Samaan tapaan käytetään väärin toisen infinitiivin instruktiivia (http://www.poliisi.fi/poliisi/etela-pohjanmaa/home.nsf/PFBD/1035B0E03E35DD2EC22578A3002933C6): "- - nainen oli menettänyt ajoneuvon hallinnan vasemmalle kaartuvassa mutkassa ajautuen ojaan- - ." Olisi kiintoisaa nähdä käytännössä, miten ojaan ajautumalla (tai ajautuen) voi oikein menettää ajoneuvon hallinnan. Yleensä ensin menetetään auton hallinta ja vasta sitten ajaudutaan ojaan, jos ajaudutaan.
10.6.2011 14.40
Koskela
Kielimiehelle
Tosta autolla-ajosta. Kyllä toisinaan voi käydä niin, että auto ajautuu ojaan (tai osittain ojaan) mutta on vielä hallinnassa, joten voinee sanoa, että ensin ajauduttiin ojaan ja sitten menetettiin hallinta.

Minulle on käynyt juuri noin (harjoittelussa muulta liikenteeltä suljetulla alueella). Meni vähän pitkäksi mutta pysyi hanskassa kunnes pito katosi. Ja sitten mentiin. Ei käynyt kuinkaan.
13.6.2011 0.27
Teuvo, maanteiden kuningas
Kyllä Koskela nyt on väärässä. Jos ajoneuvon paikka ja liikesuunta eivät ole sellaiset mitä kuski on tarkoittanut, ja mutka 'lipsahtaa pitkäksi', ei peli todellakaan ole hallinnassa. Vaikka sieltä ojan reunalta pystyisikin vielä kinnertämään tielle.
13.6.2011 10.34
Koskela
Teuvolle
ASR ja ESP mutkistavat asiaa. On aika vaikea sanoa, milloin auto on kuljettajan, milloin ESP:n hallinnassa - tai sitten molempien vuorotellen sadasosasekunnin välein.

Se nyt kumminkin on varmaa, että kun pito katoaa, ei auto kenenkään hallinnassa.

Melko kauas pronomineista tämä keskustelu tosin on edennyt.
5.7.2011 22.52
Koskela
Temporaalirakenteesta vielä

”Vuonna 1981 El Saadawi tuomittiin vankilaan hänen kritisoituaan presidentti Anwar Sadatin hallintoa.”

Niin. Eihän tuo temporaali-ilmaus oikeasti kerro vankilaan joutumisen syytä. Että siis El Saadawi kyllä tuomittiin vankilaan sen jälkeen, kun hän oli kritisoinut Sadatia. Mutta mistä syystä tuomittiin? Temporaali-ilmaus ei kerro kausaaliudesta.

Salama iski. Sen jälkeen Koskela joi oluen.
Salaman iskettyä Koskela joi oluen.
Juotuaan oluen Koskela pidätettiin (vaikka nyt sitten yhdys sana virheestä, jos asialla oli kieli poliisi). Ei se sen oluen juomisen syytä siis ollut. Vaikka eihän se olut mitään juonut, vaan Koskela joi (tuossa esimerkissä siis).
Ostettuaan R-kioskilta purukumin hänet pidätettiin. Oli varmaan tehnyt jotain pahaa ennen kuin hänet pidätettiin.

Temporaali-ilmaus kyllä lehdistön nykyisten lubenterkirjottajien toimesta käsin oletetaan ilmaisevam myös kausaalisuutta. Mutta niin se yleensäkin on: jos kaksi asiaa tapahtuu peräkkäin, luullaan että niiden välillä on kausaliteetti. Joskus on, jokus ei.

Auto ajoi puuhun. Kuljettaja kuoli. Mutta voi se olla niinkin, että kuljettaja kuoli ja auto meni puuhun (kuin hauki puuhun laulamaan). Tutkijalautakunta tutkii (autoa, haukea ja puuta).
19.8.2011 10.12
Eino Koponen
se siitä :)
Tietokilpailussa oli kysymys: Mihin viittaa pronomini "sitä" sitaatissa "tyttö istu kivellä ja kivi oli sileä ja vesi sitä lirutteli"? Kilpailija vastasi, että pronomini viittaa sanaan kivi. Tuomaristo piti kokouksen ja ilmoitti sen jälkeen, että vastaus hyväksytään, koska se oli niin lähellä oikeata.