Lasse Koskela
17.2.2010 11.46
Ne ovat olimpialaiset
Kyllä taas riittää vinkumista siitä, miten olympialaiset lausutaan. Tässä lopullinen ratkaisu.
Kreikan kielen sanassa olympos ja sen johdoksissa tuo meikäläisellä y:llä merkitty tarkoittaa i-äännettä. Äännettynä siis olimpos. Sen mukaan voisi vallan hyvin puhua reilusti olimpialaisista – kuten vaikkapa englannissa ja ranskassa tavallaan tehdään, vaikka ranskalaiset ääntävät sen i-aineksen lähinnä ä:ksi (oläämpic).
Arkhimedes meni kylpyyn meikäläisittäin Syrakusassa. Se kaupunki on Sisiliassa, ja sinne osoittavassa tienviitassa lukee Siracusa. Kävin katsomassa. Zacharias Topeliuskin kävi kuuntelemassa häkkilinnun laulua siellä.
Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa
Muistuu mieleen se toinenkin määritelmä, että sivistynyt on se, joka on päntännyt näyttämismielessä ulkoa kaikki Trivial Pursuit -vastaukset.
Vai voiko jokku esittää listan kreikankiälisiä sanoja, jossa muuk kun neutraalit etuvokaalit i ja e sekaantus takavokaalisiin?
Selviä virheitä ainakin oli reippaanpuoleisesti. ”Olympos” on erisnimi, joten kirjoitusasu ”olympos” on väärä. Kreikassa ei ole y-kirjainta vaan ypsilon, ja sen ääntämys klassillisessa kreikassa oli yleensä [y]. Nykykreikassa ääntämys on kyllä yleensä [i], mutta ääntämys on siinä [olimbos], paino toisella tavulla. Merkintä ”oläämpic” on kai lähinnä pelleilyä – miksi lopussa on c, ja miksi ”lähinnä ä:ksi” äännettävä äänne on merkitty pitkäksi?
Toisentyyppistä vedätystä on historioitsijoiden typerän ”alkukielistämisen” matkiminen kutsumalla Sakari Topeliusta Zachariakseksi. Sellainen kai sentään ei vielä ole päässyt Kotuksen suosioon, vaikka vakiintuneita nimiasuja muuten halutaankin mestaroida.
Viimeiseen lauseeseeenkin on mahdutettu vedätys, sillä mikään luotettava elämänkerta ei taida kertoa Topeliuksen koskaan käyneen Sisiliassa. Ajatteliko kirjoittaja, että suuresta satusedästä kirjoitettaessa sopii satuilla ihan mitä sattuu?
Tietysti myös Arkhimedeen kylpyyn on lähinnä huuhaata, vaikka toki on luultavaa, että Arkhimedes kävi joskus kylvyssä. Viittaus on olevinaan kultturelli alluusio kertomukseen Arkhimedeesta, kylvystä, jostakin keksinnöstä ja heureka-huudahduksesta, mutta kertomuksen todellisuuspohja on lievästi sanoen epäilyttävä.
Miksi ihmeessä suomen sanan lausumista tulisi muuttaa sen mukaan, mikä on jonkun käsitys sanan ääntämyksestä muissa kielissä? Suomessa y-äänne mukautuu takavokaalisen sanan vokaalisointuun muuttumalla u:ksi, ei i:ksi.
Kansa on ratkaisunsa tehnyt. Prestiisiääntämyksenä säilyy ”olymppialaiset”, vaikka useimmat luulevat ääntävänsä sen ”olympialaiset”. Normaaliääntämys on ”olumppialaiset” tai ”olymppialaiset” tai jotain siltä väliltä, ilman että juuri ketään oikeasti kiinnostaa toisen vokaalin tarkka ääntämispaikka.
Jopa pit soarnan...
Ei ollut pelleilyä. Perustin kantani juuri siihen, että kreikkalaiset itse ääntävät ypsilonin i:ksi.
"Oläämpic" oli kuvaavinaan ranskalaisten ääntämystä.
Topeliuksen etunimi oli Zacharias. Sitä käytetään mm. Suomen kirjallisuuhistoriassa. Muoto Sakari on perua niiltä ajoilta, jolloin vierasperäisiä nimiä "suomenneltiin".
Minulla on tosiaan ollut se käsitys, että Topelius kävi Sisiliassa. Ajattelin tässä Sylviän joululaulua, jossa runon puhuja on sypressien maassa.
Arkhimedes taas keksi lakinsa nimenomaan Siracusassa, näin väittävät ainakakin siracusalaiset.
Joo, myönnän. Zacharias Topelius ei käynyt Sisiliassa.
Sylvian joululaulun lintu sylvia on
mustapääkerttu (Sylvia atricapilla). Se on muuttolintu, joka talvehtii Sisiliassa.
Minua kiinnostaa, miten Sylvian laji määriteltiin niin tarkasti juuri mustapääkertuksi. Onkohan asialla ollut aikoinaan muuan Haavio.
Aivan hyvin sirkuttelija voisi olla sylvia communis, sylvia curruca tai sylvia borin, mikä toki olisi kovin boring. Jos villiksi heittäytyisin, ehdottaisin jopa kerttusia, mutta acrocephalus nimen alussa vihjaa, että laulussa on jo annos soraäänisyyttä.