Lasse Koskela
Vittu
Minulla on ollut monta Nokian puhelinta. Seuraava ei ole Nokia.
Edellinen Nokiani oli kaunis (olisko ollut sitä disainia?): mustaa ja hopeaa. Ei näkynyt numeroita, ei kirjaimia, ei mitään. Nappia painaessa ne tulivat esiin. Mutta kun tihrutti tekstiviestiä, ehti valo sammua. Jos painoi sokkona jotain nappia, tuli siirtyneeksi milloin millaiseenkin toimintoon, josta takaisin päästäkseen oli palattava monen painalluksen jälkeen alkuun.
Älä sano mitään, Nokian insinööri. Näytön valon pituus oli maksimissaan. Äläkä muutenkaan Nokian insinööri sano mitään. Ette te mitään sano, te olette aivan sanomatta. Te menette kotiin ja häpeätte. Voin opettaa asennon, joka ilmentää häpeämistä.
Sitten vittuun. Yritin kirjoittaa sanan vittu tekstiviestiin. Ei onnistunut. Ottamatta kantaa sanan semantiikkaan taikka tyyliarvoon totean, että se on yleisesti käytetty sana – ja monesti minunkin mielestäni tarpeellinen. Nokia insinöörikielitietielijä ei kuitenkaan tunne vittua.
Tässä ilmainen innovaatioidea: jos vitun kirjoittaminen ei onnistu, liitä kuva. Multimedia on seksikästä.
Vittu on oire. Nokian tekstiviestiavustaja ehdottaa vähän väliä sanoja, jotka ovat suomen kielessä mahdottomia. Suomen kieli on kuitenkin harvinaisen looginen joissakin suhteissa: tietyt äänneyhdistelmät ovat mahdottomia, toiset yleisiä. Nokian insinööri ei ole tätä havainnut.
Yhdyssanoja on vaikea kirjoittaa Nokian järjestelmällä oikein. Ei sen yrittämistä jaksa sensorikaan.
Kuule Nokia. Palkkaa joku leppoisa hum. kand. kertomaan insinööreille, millaisia säännönmukaisuuksia on suomen kielessä. Jos hän epäonnistuu, maksettakoon hänelle 4,3 miljoonaa euroa erorahaa.
Ilmoittaudun virkaan, vaikka olen maisteri.
Lasse Koskela, kohta entinen Nokian puhelimen käyttäjä
Palaa otsikoihin | 51 puheenvuoroa
Juu, ja muuan ystäväni kirjoitti Nokiasta poikkipuolista ja sai soiton Nokian viestintäosastolta. Helvetin ahkeria lukijoita siis Nokiassa. Lukeminen kannattaa aina.
Eikä ne Ollilan hartiat nyn niin leveet tosiaan ole.
Muutoin ihan hyvä idea, mutta parantaakseen tuota sanakirjaa pitää mennä töihin toiseen firmaan:
http://www.t9.com/eu/phones.html
Minä muuten kirjuuttelen ylös niitä sms-sanakirjan ehdotuksia:
Halusi asiaa laskeutunut suihkussa.
Tämä uppoaisi vartalonmyöräinen ruiskuttaa korvanlehti.
Solullani sohi katseeni tajunta koti.
Viimeinen täyttynyt.
(Mikähän on vartalonmyöräinen?)
Onko tämä suuri epäkohta? Eiköhän Nokia ole ihan oikeasti maksanut rahaa, joskaan ei ehkä miljoonia, suomen kielen sanojen tunnistuksesta. Pitäisikö sen vielä maksaa miljoonia erikseen siitä, että tunnistukseen lisätään vittu-tyyppisiä sanoja, jotka siitä varmaankin ihan harkitusti on jätetty pois? Luulen jopa, että se voisi palkata ihmisiä syöttämään niitä ilman mitään akateemista koulutusta, jos se pitäisi sellaista tarpeellisena.
Ja Nokiako se päättää, millaisia sanoja tai merkkijonoja tekstiviestissä voi käyttää? Kohta lienee mahdoton kirjoittaa esimerkiksi "Nokia on paska" tai "Ei ne Ollilan hartiat niin leveet ole".
Kilautan siis Korpelalle kun seuraavan kerran tarvitsen vittua (siis sanaa, tekstarissa). Pieni vaiva, kun aika harvoin tarvitsen (siis sanaa).
Varsinainen sanomani tuossa kirjoituksessani oli se, että Nokian ennustava tekstinsyöttö oli alkeellinen jo syntyessään eikä se siitä ole parissa kymmennessä vuodessa kehittynyt.
Ennen sai helposti leiman "neuvostovastainen". Nyt saa sitten kai kohta "nokiavastaisen". Kapitalismi alkaa muistuttaa reaalisosialismia?
Paskoja ovat muuten myös Peugeotin uudet bensiinturbot. Tästä lisää seuraavissa numeroissa. Kaasua osaan kyllä painaa, raskaalla jalalla.
...eivätköhän ne perkeleet sittenkin ole huonoja.
Nokialla insinörtit tuntuvat kuvittelevan että puhelin on hyvä mikäli se on teknisesti edistynyt, ovat vain unohtaneet sen, että niistä puhelimien käyttäjistä suurin osa on ihmisiä eikä insinöörejä.
Kännyköissä tärkeintä olisi käyttömukavuus ja ulkonäkö, joissa kummassakaan Nuukia ei loista.
Joku voi muuten olla sitä mieltäkin, että jokin asia on absoluuttisesti huono, esim. Nokia tai kiroilu tai insinööri(stö). Mutta silloinkin on määriteltävä absoluuttisen huonouden kriteerit, ja mitenkäs niitä muuten määritellään kuin tällä kielellämme?
"Keskustelu" luisui nopeasti sivuraiteelle, osin varmaan tuon suora- tai rääväsuisuuteni vuoksi.
Mutta jospa se perusihmetys kuitenkin jäisi joitakuita mietityttämään.
Ja tuo pitää tehdä sen yhden kerran. Mukavampaa toki nillittää internetissä.
Ja suomen kieli ei muuten ole looginen enää siinä vaiheessa, kun sinun pitäisi opettaa sitä koneelle ja koneen pitäisi osata muodostaa järkeviä lauseita.
(Ja minulla ei ole mitään siteitä Nokiaan)
Löysin tänään kirjoituksesi ja olen suunnattomasti niistä nauttinut. Myös tästä parin päivän takaisesta. Kiitos siis näistä.
Anne ja Sony Ericsson
Eiköhän toi noksun ongelma ole käyttöliittymäsuunnittelullinen, viimeistelytasollinen ja projektinjohdollinen. Loppujenlopuksi insinööri tekee tasan mitä käsketään. Jos insinöörille sanoo " tee paskaa" , niin insinööri tekee paskaa.
Mihinköhän vitulliseen kännykkämerkkiin Koskela aikoo vaihtaa?
Tuo näytön valon toiminta onkin sitten jotain ihan muuta....
1) kirjoita yhdyssanan ensimmäinen sana
2) paina nuolta oikealle (siis sitä näppäintä, jolla kursori siirtyisi merkin verran oikealle)
3) kirjoita seuraava yhdyssanan sana
4) paina nuolta oikealle
5) toista 3 & 4 kunnes yhdyssana on valmis
Jostain syystä koen nokialaisten käyttöliittymän todella selkeäksi - johtuneeko siitä, että olen teknisesti orientoitunut henkilö ja käyttänyt Nokian puhelimia "alusta asti" (p.l. eka Philipsin auto-NMT).
Olen kyllä samaa mieltä kirjoittajan kanssa, että T9:ssä olisi kehittämisen varaa mahdottomien kirjainyhdistelmien karsimisessa. Ja semmoinen ominaisuus olisi myös hyvä, että T9 hoksaisi vaikkapa sadannen kirjoituskerran jälkeen, että ei, en *vieläkään* halua hellyyden puuskassani kirjoittaa "susi", en "suri" tai "rusi", "puri", "supi", "rupi", vaan ihan vaan, että "pusi"...
Jotenkin tuntuu, että sanaa "vittu" tarvitsisi enemmän.
Koskelan kolumnin otsikkosanan voi useimmiten pilkulla (siis ,) mikäli tarkoitus on kirjoittaa jotakin nykyisellä puhekielellä.
Mikäli taas sanan käyttöö tekstiviestissä liittyy naisen sukupuolielimeen, voinee käyttää jotakin muuta sanaa.
Voi ,
Ei toimi.
Se sana nyt vain sattuu olemaan rakenteeltaan suomen kielelle tyypillinen: konsonantti + vokaali + geminaatta(konsonantti) + vokaali. Normaali astevaihtelu. Ei supistumavokaaleja. Ei kadonnutta loppukonsonanttia (ei siis -h:ta eikä -k:ta). Perussana siis.
Ylläolevan voinee vahvistaa kuka tahansa kielihistoriaan erikoistunut suomen kielen professori - ja hiukan vähemmänkin erikoistunut hum. kand. (ks. Helsingin yliopiston asiantuntiapalvelu, www.helsinki.fi).
Ja vielä kertaalleen: ihqa ainoa tavoitteeni oli sanoa, että ns. ennakoivassa tekstinsyötössä ei ole käytetty asiantuntijoita.
Ja muille: Ei minulle tarvitse neuvoa, miten vittu kirjoitetaan. Osaan sen kaikin tavoin. Osaan kirjoitttaa sen puhelimeni tekstiviestiin silloin kun sitä tarvitsen - siis sanaa.
Ja vielä: kännyköiden valmistajien olisi joskus ajateltava ns. käytettävyyttä käyttäjän kannalta (ks. myös "Oma olotila", "Asennukset", "Zip", "Sovellukset", "Kappaleet", "Suoratoistoli...", "Online-jako", "Oma sisältö", "Välitystiedot" (ei välitystietoja).
Minun oma olotilani tässä keskustelussa päättyy tähän (ks. myös "Asennukset - hae sovelluksia - näytä asetukset - ohjeet - poistu - varment. online-tark.")
1) nokian ala maki
2) rajoittamaton maahan muutto
molemmat nopeuttavat epäterveen hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa ja samalla loppuu humanistien palkanmaksu :-)
Ainakin oma nokialaiseni on ns. oppivaa sorttia. Kun koulutan puhelinta kirjoittamalla samaan tekstiviestiin 5 kertaa peräkkäin "pusi" niin kas kummaa tämä älytön kapula oppii, että minä haluan viestiä ennemmin pusia kuin susia. Ja kun se sen on kerran oppinut niin näyttää muistavan sen myös seuraavissa viesteissä.
Silti samaa mielta, etta kritiikkisi on ihan osuvaa. Harmittaa kollegoideni puolesta. Vaikken voi puhua firmamme puolesta, lupaan ainakin omalta osaltani yrittaa jatkossa enemman, jotta vittusi kirjoitus luistaa kuin mummon sukset!
Meitä taitaa ajoittain käväistä kaksikin Erkkiä näillä palstoilla. Käyhän se niinkin...
Laitoksessamme oli aikoinaan naisprofessori, joka nimitti kaikkia miestyöntekijöitä Kyösteiksi, kun ei muistanut nimiä. Ei siitäkään ollut mitään haittaa.
Niin että oliko se nyt vain tämä 'vittu' mikä oli ongelmana vai oliko ongelmia myös muiden vastaavanmuotoisten sanojen kanssa, kuten
kukka
pallo
hattu
juttu
mummo
pappa
potta
sissi
kassi
pussi
kissa
tollo
mälli
hilla
hillo
kallo
...
Nokiassa tosiaan ollaan ahkeria lukijoita. Ajattelin ilmoittautua, koska olen osasyyllinen raportoimaanne ongelmaan. En ole insinööri, vaan Nokian tuotekehityksessä töissä oleva humanisti, kielitieteilijä ja sanastoaluetta tutkinut filosofian lisensiaatti, joka työkseen osallistuu mm. kaipaamanne sanaston tietoiseen poistamiseen puhelimista.
Kuten aiempi lukija jo kommentoikin, olkaa huoleti. Riittää kun käytätte omaa sanastoanne kerran - jatko sujuu lähes automaattisesti. Mitä enemmän käytätte suosikkisanaanne viestinnässänne, sitä useammin puhelin sitä tarjoaa. Voitte siis jatkossakin käyttää Nokian puhelimia. Muistiakin on tullut uusiin puhelimiin huomattavasti lisää, joten voitte opettaa puhelimellenne lähes rajattomasti uusia vakiosanakirjasta puuttuvia suosikkisanojanne.
Ystävällisin terveisin
Johanna Tiitola, käyttöliittymäsuunnittelija
Symbian Smartphones, Nokia
Kiinnostavaa tietysti tuo, että yritys pyrkii opastamaan suomenkielisiä (ja muunkinkielisiä?) hyvään ja puhtaaseen kielenkäyttöön! Yhteiskuntavastuussa ja kielitietoisuudessa löytyy, meinaan.
Ja kyllä, Johanna Tiitola ja muut, osaan opettaa puhelimelleni uusia sanoja. Tosin pari vuotta vanha nokialaiseni ei muista niitä kuin hyvin rajatun määrän.
En siltikään tajua, miksi puhelimen alkuperäinen sanavarasto on niin surkean pieni. Musiikkipuhelimessa olisi muistia vaikka muille jakaa.
Vittu ei ole ainoa insinööreille vieras asia. Nokialaiselle täyttä hepreaa ovat myös (naisen) arkielämässä tuikitavalliset meikki- ja ruokasanat. Puuteri, mascara, kajaali - mitä ne ovat? Entä basilika, palsternakka, avokado tai selleri? Vai onko peruna ainoa vihannes insinöörin kauppalistalla?
Käytettävyys on muutakin kuin sormenjäljistä tahriintuva kosketusnäyttö.
Johanna Tiitola kirjoitti: "Riittää kun käytätte omaa sanastoanne kerran - jatko sujuu lähes automaattisesti. Mitä enemmän käytätte suosikkisanaanne viestinnässänne, sitä useammin puhelin sitä tarjoaa."
Ko. sanan käyttö siis vastedes sujuu. Ok. Kokeilen sitten kun on puute - siitä sanasta. Ko. sana ei ole suosikkisanani, senhän osoittaa Nokian lisensiaatin todistus siitä, että sen kirjoittaminen kerran tuottaa sen vastedeskin mutta minun puhelimeni ei ole sitä oppinut. Minun puhelimieni ei tuota, en siis ole käyttänyt sitä sanaa riittävästi.
Mutta siitä seikasta emme pääse mihinkään, että Nokian käyttämänä ns. ennustava tekstinsyöttö (ei muuten "ennakoiva", ks. tark. Terho Itkosen artikkelia tästä asiasta) on alkeellinen. Olkoon se kenen tahansa tekemä (jokin T9 - mikä sitten lieneekin), sitä kelvotonta Nokia käyttää.
Ja Nokia siis tekee aktiivisesti sanaston perkuuta? Julkaistakoon siis Nokian sanakirja, jonka sanoja meidän kaikkien on käyttäminen. Olihan meillä aikoinaan ns. Nokian raamattu - pinkka tosi huonoa vessapaperia. Että sitten tiedetään, miten meidän pitää kirjoittaa. Anahaim maiti daks kuuluu olevan kelpuutettu sana.
Suomen kielen taajuussanastosta saattaisi olla apua. Tämä konsulttilausunto maksaa sitten 4750 euroa. Seuraavat virkkeet puoleen hintaan.
Soitellaan jos osataan.
Olen sieltä ja täältä lukenut, että sillä paljon puhutulla Applella ominaisuuksia tehdään ihan insinööriajatusten pohjaltakin. Samoin Googlella, jossa jokaisella insinöörillä on mahdollisuus käyttää yksi työpäivä omaan lempiprojektiinsa.
Näin itse näen "insinööriongelman" Nokian kannalta: Joku keksii oivan ajatuksen. Sitä ei voida toteuttaa, koska se ei kuulu kenenkään vastaavan tuotesalkkuun eikä sille siten ole osoitettu Excelissä varoja. Varoja ei tule, koska jokainen tuotepäällikkö taistelee siitä, että juuri se oma tuote pitää paikkansa siellä valikossa. Mikään projektin kylkiäisenä sitä ei todellakaan tehdä, koska projektipäälliköillä ei ole senttiäkään ylimääräistä. Nokian alihankkijoiden etu (joita Suomessakin on *paljon*) ei sinällänsä ole muuta kuin tehdä sitä, mitä käsketään ja rahastaa. Eikä Nokiallakaan taida "Google-miljönääriksi" koodia tekemällä päästä, joten ehkei kannata senkään takia rehkiä itseään hengiltä. Itse asiassa kadulla syljetään, että Nokia-insinöörit eivät osaa edes puhelinta tehdä, jumankekka!
Toisaalta, Nokia ei tee luureja vain Jenkkilän länsirannikon jupeille tai heikäläisten kulttuuria ihannoiville, vaan *kaikille*. Pitää siis olla kaikille jotain (olkoonkin, että malleja voisi kohdistaa paremmin).
En ole ikinä ollut Nokialla töissä. Edellinen juttu oli karrikoiden. Pistää silti usein silmään etenkin, kun sitä jauhaa joku puolituttu ekonomi tai lakimies tai amis, joka on sitä mieltä, että saavat mokomat huseerata liikaa ja vielä palkkaakin siitä hyvästä saavat. Ystävät hyvät, se on toisinpäin. Jos se ei toimi "kuin junan vessa", se on rikki. Mutta vaikka se on rikki, projekilla on aikataulu. Se syö insinöörin aivoa kuin vihainen pieni chihuahua.
http://kaino.kotus.fi/
luulemma sieltä löytyy jonkinlainen taajuuslista (En jaksa tarkistaa asiaa, selailkoon joku joka viitsii)
Toinen kätevä apuväline voisi olla Suomen kielen käänteissanakirja - kaikkien runoloita riimittelijöiden toivekirja.
Juu, ja suomen kielen äännehistorian luennot kanssa. Kantasuomesta kannattaa aloittaa. Sen jälkeen osaa selitää miksi meillä on taivutus vesi : veden.
Jospa on niin, että kun mobiililaitteet ovat ns. koko perheen tuote jota käytetään jo 7. vuotiaina jopa allekin, niin ei kai olisi oikein jos pikku Ville tai Liisa tekstatessaan Äidille olevansa "Vihavaisten lasten kanssa kylpylän uimalassa kello viiteen."
Ehkä syy onkin juuri tämä, eikä se v...stä välittämätön tai tietämätön inssi.
Pitäisikö puhelimiin laittaa sitten K18 enakoiva teksti, onhan mobiileissa ollut kielivaihtoehtona savon kielikin valinnaisena (benefon).
Otan mielelläni vähän etäisyyttä v:hen. Pointti oli nimittäin se, että ennustava tekstinsyöttö tarjoaa sanoja, jotka ovat suomen kielessä mahdottomia.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/hyva_kiroilu_on_vaikuttavaa_1992434.html?autoplay=true
-"kiroilu on yleistä" - tosi, on yleistynyt muutaman viime vuoden aikana kovasti, syynä on tv- ja radio-ohjelmissa käytetty kieli joka vaikuttaa aivopesun tavoin
-"Kirosanat liittyvät usein tunteisiin" - ei useinkaan, kadulla, kulkuvälineissä, keskustelussa, missä tahansa kiroilevat suoltavat kirosanoja tasanuotilla, niitä vaan tulee ilman tunnelatausta
-" (v- sana) on hyvin yleinen sana puhutussa kielessä ja yleistyy kirjoitetussa kielessä" - tosi, johtuu juuri esim. ylen opetuksen vaikutuksesta ja leviämisestä
-"Tilanne ja asiayhteys määrittelevät, mitä sanoja pidetään sopimattomina" - väärin, kiroilijat ja v- sanan käyttäjät eivät välitä yhtään, mikä on tilanne tai ketä on kuuloetäisyydellä, esim. kulkuvälineissä on terveellistä olla huomauttamatta kiroilusta
-"Jos elokuvassa halutaan olla realistisia ja tavoitella aitoa puhetta, siihen kuuluvat kirosanat" - kenen mielestä, kirjojen, kuunnelmien, elokuvien ja laulujen tekstit ovat jonkun kirjoittamia, he siis tuputtavat kirosanoja muille ehkä purkaakseen omia paineitaan
-"Koskela uskoo, että kirosanan esiintyminen nimenomaan Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen sivuilla herätti huomiota" - syystäkin, kun käytetään yhteiskunnan ylläpitämää laitosta hyväksi ko. tavalla omiin tarkoituksiin
Ja vielä: -oletko miettinyt, mikä on kirosanoja käyttävien ns. moraali, henkiset arvot, kasvatus, vastuu muista esim. lapsista ja nuorista? -Onko joillakin kiroilua harrastavilla oikeutta suoltaa kirosanoja esim. tv- ja radio- ohjelmissa, vaikka kuulijoissa varmuudella on ihmisiä, jotka eivät halua kiroilua kuulla? -Pitääkö maksaa pakkomaksu kiroilua, seksiä ja pornoa sisältävistä ns. roskaohjelmista, jollaisia ei hälua katsoa tai kuunnella? -Eikö toisen ihmisen huomioonottaminen myös kielenkäytössä ole sivistyneen ihmisen merkki?
Vastaan vielä palautteesi viimeisen virkkeen kysymykseen: Kyllä.
Aika lapselliseksi meni, kun vittu-sanan viljelyä perusteltiin sillä, että onhan se suomen sana, jota voi kuvata siltä-ja-siltä kannalta. Ketä kiinnostaa? Kyllä blogimerkinnän lähtökohta oli se, että vittu-sanaa muka ei voinut kirjoittaa tekstiviestiin (siis kirjoittaja ei osannut tai ei ollut osaavinaan ohittaa ns. ennakoivaa syöttöä). Tämähän olisi ihan uskottavaa, jos voisimme uskoa, että kirjoittajalla on liki päivittäinen tarve kirjoittaa ”vittu” tekstiviesteihinsä.
En väitä, että raflaava julkisuushakuisuus oli tietoista. Mutta kyllä se aika vahvaa oli.
Ei voi nykyaikana - onko joskus ennen voinut? Fanaattisen uskonkultin suurperheenpää - miksi tällainen esimerkkivalinta?
Kun kotona tai maalla hankitaan jokin uusi laite, kone tai työväline, on ilman muuta selvää että tutkitaan esitteitä ja verrataan hinta-laatusuhdetta sekä toimivuutta. Ei kukaan osta sellaista mikä ei toimi tarkoitetulla tavalla, ei ole usein varaakaan siihen.
Eikö samalla tavalla pitäisi pystyä valitsemaan vaikka sellainen puhelin, jota tarvitsee? Ko. sanan käyttömahdollisuus lienee vähäisempiä kriteerejä hankinnassa.
Toinen asia on ko. sanan käyttö. Se leviää kuin syöpä, naiset ja tytöt käyttävät sitä aivan kuin miehet ja pojatkin. Kun kuuntelee ohi kulkevien koululaisten kilpakeskustelua, se on ilmeisesti yleisin sana. Luulisi, että sanan käyttö on ainakin naista/tyttöä loukkaavaa, mutta ei enää.
Millaista lienee kotikeskustelukin nykyään monissa ko. sanaa viljelevissä perheissä?
Veikkaan, että 5 vuoden sisällä hyvää suomenkieltä vaaliva sensorikin saa eteensä aineen/esseen, jossa ko. sana putkahtaa esille. Arvaan, että siihen se saa jäädäkin kun erottautuu niin tavanomaisista.
Lisään vielä historiaa silmällä pitäen lisätietoa Nokian insinööreistä:
Nokia’s New Chief Faces Culture of Complacency:
http://www.nytimes.com/2010/09/27/technology/27nokia.html?_r=2&pagewanted=2&ref=technology
Ex-työntekijät: Nokian ylimielisyys kostautui kosketusnäytöissä: http://www.tietokone.fi/uutiset/ex_tyontekijat_nokian_ylimielisyys_kostautui_kosketusnaytoissa
Kuten aiemmin kerroinkin. Olihan se kiusallisen selvää, vaikken ikinä ole ollutkaan Nokialla töissä.
Tarkoitukseni oli Nokian saattaminen vastuuseen myymästään sudesta & sekundasta. Lopetan tähän.
Nokia tekee sen itse. Katsokaa tänäisen keskiviikon A Plus. Haastateltavana Jorma Ollila. (Nähtävissä www.yle/areena.)
Siinä tuli esitetyksi kriisiviestinnän kootut munaukset: lähestyvän kriisin signaalien huomiotta jättäminen, kritisoijien väheksyntä, kiistäminen, syyn vierittäminen ulkopuolisille, ylimielisyys yhdistettynä epävarmaan sanantaipailuun (melkein kuin Nokian puhelinten ns. ennustavassa tekstintuottamisessa).
Grand finale olivat Ollilan neuvot valtiontaloudelle ja kuntataloudelle. Että säästäkää, ettette ole alijäämäisiä.
Upeeta! Mahtavaa!
Jos teillä on (vielä) Nokia osalleita, myykää!
Nokia pilkottaneen kohta. Tuskin maltan odottaa.
Konsulttiapua saatavissa sopuhintaan.
Mutta mitä ihmettä: eniten ei kiinnostusta ole herättänyt oman äidinkielemme koukerot, vaan seksisana otsikossa: 2.1.2011 mennessä tekstiä on katseltu 27840 kertaa.
Mitä tämä osoittaa, mistä tämä kertoo? Onko kysymyksessä kielenkäytön väljentyminen, kansalaisten suhtautumistavan höltyminen vai peräti moraalin rappeutuminen? Siinäpä olisi tutkimista, työllistäisi ainakin yhden työttömän tohtorin pitkäksi aikaa.
Jätän omat arvailuni sikseen.
(Ulkomainen netti/kirjaimisto).
Tuohon vittuun en ota kantaa kyllä itse pystyn sen kirjoittamaan kaikilla puhelinmalleilla ja valmistajilla :)