Siirry sisältöön
Haku

Lasse Koskela

12.9.2012 18.42

Oikaisu

Ilta-Sanomat uutisoi perjantaina 7.9.2012 näin: ”Nokia jatkaa edelleen suurten puutteiden tekemistä, erityisesti 920:n kameran kestävyydessä.” Ytimekkäästi sanottu.

Maanantaina 10.9-2012 Ilta-Sanomat julkaisi oikaisun. Sen mukaan oikea käännös kuuluu näin: ”Nokia vakuuttaa yhä, että 920:n kameran ominaisuudet ovat laajat.”

Laitetaanpa käännökset allekkain:

”Nokia jatkaa edelleen suurten puutteiden tekemistä, erityisesti 920:n kameran kestävyydessä.”          

”Nokia vakuuttaa yhä, että 920:n kameran ominaisuudet ovat laajat.”

Molemmat käännökset ovat hauskoja, ensimmäinen toki hulppeammin. Mitä on mahtanut alkuteksti oikeastaan tarkoittaa?

Jos yksinkertaisessa uutisessa voi olla tuon luokan käännösvirheitä, voinee vain kuvitella mitä tapahtuu kun monimutkainen EU-direktiivi käännetään kymmenille kielille. Siinä saattaa käydä niin, että direktiivinkuuliaisemmissa maissa ruvetaan käyristämään kurkkuja, toisissa taas oikaisemaan.

– Montako EU-direktiiviä tarvitaan sähkölampun vaihtamiseen?

– ?

– Riippuu käännöksestä.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa

13.9.2012 9.06
Lukutaitoinen
Oikaisu? Käännös?
Iltis kyllä kirjoittaa ”Oikaisuissaan”, että kyseessä olisi käännösvirhe:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288498142055.html

Pitäisi kuitenkin huomata, että ”väärä” että ”oikea” käännös ovat sisällöltään aivan erilaiset. Lisäksi Ppreview-sivusto, jonka jutun käännöksestä muka on kyse, on avoin sivusto, ja sieltä on melko helppo selvittää, ettei siellä ole mitään tuollaista.

Lähimmäksi tätä siellä tulee seuraava lause, joka on varsin kaukana kummastakin – ja vielä kauempana ”oikaisun” mukaisesta tekstistä kuin ensimmäisestä: ”Nokia is still making big claims about the 920's camera capabilities”.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288498142055.html

Kyse ei siis ole käännöksistä lainkaan, vaan toimittajan suoltamasta tekstistä, jossa lienee käytetty Stetsonin–Harrisonin menetelmää. (Vedetään tekstit hatusta. Harrison on mukana vain tuomassa uskottavuutta, kuten IS:n jutussa viittaus Dpreview-sivustoon.)

Mitä EU-direktiiveihin tulee, niiden käännöksillä on merkitystä lähinnä vain lainvalmistelijoille. Direktiivithän eivät ole sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä, vaan jäsenvaltioita velvoittavia lainsäädäntöohjeita. Toivoa sopii, että jäsenmaiden hallinnossa osataan lukea niitä kieliä, joilla direktiivit on alkujaan kirjoitettu, lähinnä englantia ja ranskaa.

– Montako EU-direktiiviä tarvitaan hehkulampun vaihtamiseen?
– Vain yksi. Kohta kaikki hehkulamput on vaihdettu pois.
13.9.2012 19.21
Urpu
Tjaah. Jos yksinkertaisessa uutisessa voikin olla tuon luokan käännösvirheitä, siitä ei voi välttämättä päätellä mitään muonimutkaisten EU-direktiivien kääntämisestä. EU-tekstien kääntäjät nimittäin luultavasti ymmärtävät kieliä, joista kääntävät.

Jotkut iltapäivälehtien toimittajat sitä vastoin luulevat ymmärtävänsä ja suoltavat surutta mitä sylki suuhun tuo. Ja sehän tuo.