Lasse Koskela
26.3.2011 7.22
Aamunkoiton Odysseia
Pentagonin pojilla on huumorintajua. Tai sitten Homeros on jäänyt lukematta.
Kansainvälisen yhteisön operaatio Libyassa on nimeltään Aamunkoiton Odysseia.
Onpa erinomainen nimi! Odysseuksellehan kävi niin, että sotareissu venyi kymmenen vuoden mittaiseksi. Erityisen vaikea oli paluumatka. Ja niin oli äijä reissussa rähjääntynyt, ettei muijakaan enää häntä tuntenut. Vanha palvelija tunsi, arvesta.
Ei hätää. Arpia varmaan riittää tunnistamisen avuksi myös yhteisön sotureilla, kun he sitten kymmenen vuoden kuluttua palaavat kotiin.
Nimi on niin erinomainen, että Pentagon on varmaan saanut asiantuntija-apua Björn Wahlroosilta, joka on maailman viisain mies (ks. myös kirjoitukseni ”Se löytyi!”).
Palaa otsikoihin | 26 puheenvuoroa
Mitä tulee tähän yhden miehen odysseiaan Björn Wahlroosia vastaan, eikö kannattaisi jo vaihtaa joko levyä tai foorumia. Ellei sitten halua olla varma siitä, että voi naljailla mielin määrin pelkäämättä, että B.W. todella tulisi lukeneeksi näitä.
Toisaalta, kuten kollegasi Vesa Heikkinen on kirjoittanut: "Näissä keskusteluissa on ehkä ongelmana sekin, että toinen osapuoli saa olla kuinka epäasiallinen ja piikittelevä tahansa, mutta toisen pitäisi kaikissa tilanteissa säilyttää mielenmalttinsa."
Minusta Björn Wahlroosin sanomisia on paikallaan ruotia myös Kotus-blogissa. Vallankin jos ja kun hän mitä ilmeisimmin on puhunut hyvin vähättelevästi ja kylmästi mainitusta aiheesta. Kysehän on yleisemmin ehkä siitä, miten kielenkäytössämme luomme jatkuvasti itsellemme ja muille rooleja sekä nojaamme joihinkin oletuksiin a) asian laadusta ja osallisina olevista ihmisistä, b) asiaan liittyvistä aiemmista teksteistä ja niiden tuottajista, c) kyseisestä kielenkäyttötilanteesta ja tekstilajista jne.
Kummallisia rooleja tässä on luotu tuon Lassen blogimerkinnän perusteella. Ehkäpä joku kiinnostuu aiheesta ja tutkii tämäntapaisia haastatteluja yms. tekstejä tarkemmin. Olisi mielestäni erittäin tärkeä tutkimusaihe.
Minua tässä tsunamikeskustelussa on kylmännyt se, että päivä, pari tapahtuman jälkeen oltiin jo miettimässä julkisesti, miten tästä esimerkiksi Suomi hyötyy. Saataisiinkohan tänne ne taitoluistelun MM-kisat? Nythän sinne Japaniin avautuu rakennusmarkkinoita...?
Wahlroos on esittänyt mielipiteensä julkisesti ja on muutenkin ns. julkisuuden henkilö. Minun käsitykseni on, että tämäntapaisissa tilanteissa hänen sanomisiaan voidaan ruotia vauhdikkainkin sanankääntein.
Rajansa toki kaikella. Vai mitä, Koskela?
Björn Wahlroos on suomalaisen talouselämän huipulla ja siten merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa.
Wahlroos on vapaaehtoisesti ja kenenkään häntä siihen pakottamatta esiintynyt usein julkisuudessa ja muun muassa antanut haastatteluja, joissa hän on esittänyt kärkeviäkin kommentteja.
Yllä mainituista syistä Wahroosista on omasta tahdostaan tullut ns. julkisuuden henkilö. Tässä asemassa hänen tulee sietää terävääkin arvostelua myös silloin kun sanottu arvostelu tapahtuu satiirisen pakinan, kolumnin tai blogikirjoituksen keinoin.
Kun Wahlroos toteen näytetysti on kutsunut "pieneksi tuotantohäiriöksi" tapahtumasarjaa, josta on seurannut lähes kolmenkymmenentuhannen ihmisen kuolema, on hän tällä sananvalinnallaan ja asian tarkasteluun ottamallaan näkökulmalla asettunut ankarallekin kritiikille alttiiksi kuvatessaan mittaamatonta inhimillistä kärsimystä sanotulla tavalla.
Tästä syystä välimiesoikeus katsoo, että Koskelalla on oikeus esittää kritiikkiään. Välimiesoikeus katsoo myös, että väite Koskelan toimimisesta siinä toivossa, että Wahlroos ei lue Kotuksen blogia, on jäänyt toteen näyttämättä. Tästä syystä väite hylätään.
Lopuksi välimiesoikeus toteaa, että urputtaja saa kaikin mokomin helliä Nalle-ystäväänsä, mutta Koskelan ei tarvitse niin tehdä.
Helsingissä 26.3.2011
Globaalin vessanseinänkorvikkeen eli Wikipedian erikielisissä versioissa on sellaisia käännöksiä kuin ”Amanecer de la Odisea” ja”Рассвет одиссеи”, joita vastaisi suomessa lähinnä ”Odysseian aamunkoitto”, sekä englanninkielisen nimityksen käyttöä sitaattilainana. Suomalaiset taitavat olla aika yksin omassa nimityksessään, joka perustunee englannin virheelliseen jäljittelyyn.
Toki aivan oikea ja osuva ja tärkeä – ehkäpä näitä huomioitani tärkeämpi – seikka on se kirjoituksen kärki, että nimitys ”odysseia” on epäonnistunut suomalaisessa kulttuuripiirissä. Suomen kielessä ”odysseia” tarkoittaa harharetkeä tai kertomusta harharetkistä, toisin kuin englannissa, jossa se voi tarkoittaa (ja yleensä tarkoittaa) vain jännittävää seikkailua.
Tosin voi myös kysyä, moniko suomalainen ymmärtää Odysseian traagisuuden ja moniko tuntuu paljon paremmin (tai vain) amerikkalaisen viihdeteollisuuden ”space odysseyt” ja vastaavat. Lisäksi Odysseia ei ole vain traaginen vaan mitä ilmeisimmin myös viihteellinen ja sellaiseksi tarkoitettu.
Sotatoimen nimeäjien piittaamattomuutta klassillisten sanojen klassillisista merkityksistä osoittaa myös se, että Odysseiahan ei kerro sodasta (kuten Ilias) vaan kotiinpaluusta sodan jälkeen.
(Operaatio on perinteisen kansainvälisen oikeuden mielessä ilman muuta sotatoimi, interventio sisällissotaan, ja kiellettyä puuttumista valtion sisäisiin asioihin. Perinteisellä kansainvälisellä oikeudella on kuitenkin parin viime vuosikymmenen aikana kuitenkin yleisesti pyyhitty... lattioita tai jotain. Ja kieltämättä on totta, että oli epäloogista, että sen mukaan sodan julistaminen oli aina sallittua mutta lievempi toiminta kuten sisällissodan yhden osapuolen tukeminen ei.)
Minua ei niinkään kummastuta nimen Odysseia-osio (retki kuin retki) vaan aamunkoitto. Miten niin aamunkoitto? Auringon noustessa tehdään seikkailuretki? Vai onko kyse seikkailun aamunkoitosta? Tai pikemminkin seikkailullisesta aamuhetkestä? Joka on kullankallis? Ja monelta? Kello viideltäkö? Mitä aikaa?
Vitsikkäästi tuossa aiemmin ounastelin, että kyse olisi ollut Pentagonin poikien realismista (hehe), mutta ei ole täysin poissuljettua sekään, että sitä vain tempaistiin nimi.
Itse olisin suosinut Ulysses Dawn -nimeä. Se olisi muuten myös aika kiva miehen nimi.
) mukaan operaation nimi ei liity mitenkään Libyaan eikä sillä pyritä viestimään mitään. Lisäksi nimen alun oli oltava Oa - Os, jolloin ensimmäiseksi sanaksi valittiin "Odysseu". Näin ollen nimen merkitysten pohdiskelulta putoaa pohja, kun nimen keksijätkään eivät ole halunneet viestiä mitään erityistä. Toki eri asia on, mitä konnotaatioita nimi herättää.
Suomessa operaation nimi voitaisiin jopa jättää kääntämättä, koska alkuperäinen asu kenties korostaisi nimen koodinomaisuutta.
Osuvan nimikäännöksen keksiminen on ylipäätään vaikeaa (joskus jopa mahdotonta), ja siksi esim. monien nykyelokuvien nimet jätetään kääntämättä. (Monet voivat hymähdellä menneiden vuosikymmenten elokuvien nimikäännöksille, mutta ainakin niissä on yritystä.)
Suomen kielessä paljon harvinaisempi "aamunkoitto" tuo mieleen esim. uuden uljaan ajan alkamisen (kuten Kielitoimiston sanakirjan esimerkissä "itsenäisyytemme aamunkoitto").
Kääntämätön nimi onkin aika hyvä indikaattori sille että elokuva on katsomiskelvoton.
"O Brother Where Art Thou" kääntyi suomeksi aika huonosti. Tosin nimessä "Voi veljet, missä lienet" oli aika hauska koukku. Odysseioista puheenollen, siinä oli käsiksenä suoraan Odysseuksen harharetket.
"Fargo" oli oikein hyvä alkuperäiselläkin nimellään. "Pulp Fiction" samoin, ja "Fight Club" myös.
Silloinpa voitaisiin Suomessa puhua tuttavallisesti Aamunkoiton Odysseuksesta (vrt. Koskelan Lasse, Korpelan Jukka jne.).
Mutta kuka olisi tämä Aamunkoiton Odysseus: Nicolas Sarkozy, David Cameron, Barack Obama vai joku muu?
Kiitos että todistit väitteeni oikeaksi, kaikki mainitsemasi kun ovat amerikkaisia elokuvia ja minä olen jo nähnyt yhden sellaisen, joten....
"Stalker" ja "Solaris" pitivät onneksi pitäneet alkuperäisen nimensä suomeksikin.
- Ei muuten ihme että kyllästyttää, jos seurattavasta kulttuurista lähtökohtaisesti rajataan puolet tarjonnasta pois...
Olikin aika tyhmää edes ihmetellä, miten operaation nimi olisi liittynyt itse operaatioon. Sehän alkoikin viideltä iltapäivällä.
"Alphavillen suomalainen nimi "Lemmy Caution - piru mieheksi" on mielestäni varsin typerä."
Ylipäätään nuo elokuvien nimet muotoa: "Ensin suomeksi - Sitten alkukielellä" ovat typeriä. Joko sitä keksitään suomenkielinen nimi tai sitten jätetään kokonaan kääntämättä.
Esim. Bergman: "Naisen naamio - Persona" on harvinaisen typerä nimi, olisivat joko pitäneet sen Personana, tai sitten tiputtaneet Pers'onan kokonaan pois, ei Naisen naamio hullummalta kuulostava nimi olisi ollut.
Sitten pieni kulttuuripläjäys: se on kello viiden TEE, ja se nautitaan Englannissa.
Ranskalainen nauttii aperitiivin vasta myöhemmin, ennen päivällistä.
Mutta eisevväliä, kumpikin sopii mulle. Asuessani Normandiassa keittiön kelllo pysähtyi. Se pantiin asentoon 18.15, joten meillä oli ikuinen aperitiiviaika.
Englantilaiset saa mun puolesta put the cattle on ihan koska vaan. Toopet. Huonoo ruokaakin niillä. Kaameinta kai kitnipai.
Kitnipai on tosiaan kamalaa, mutta "put the cattle on" kuulostaa jo vähän pervolta; korrekt spelling is samtaims moor important tän oter taims!
Jo muinaiset roomalaiset muuten ymmärsivät juoda maustettua anisviinaa!