Kiinni jäit

Ylen uutisten mukaan perussuomalaisten ilmasto-ohjelma on kopioitu Metalliliiton lausunnosta – kielioppivirheineen kaikkineen.

Uutisessa ei ole niinkään uutista se, että toisen tekstiä lainataan lähdettä mainitsematta.

Kopipeistaaminen on arkipäivää niin koulumaailmassa kuin työelämässäkin. Esimerkiksi virkateksteissä lainataan lakitekstiä surutta, eikä tavallisella tallaajalla ole välttämättä aavistustakaan siitä, millaisen palapelin äärellä istuu.

Jos kopipeistaaminen kiellettäisiin, yhteiskunta lakkaisi toimimasta. Monessa yhteydessä kopioiminen on sallittua – ainakin niin kauan kuin siitä ei jää kiinni. Mutta missä menee raja?

Hyväksyttävyyden määrittämiseksi voi tehdä ainakin seuraavat testit:

1. Kaiva esiin viisi viimeksi tekemääsi tekstiä. Kuinka suuren osan niistä olet saanut aikaan leikkaa liimaa -menetelmällä, kuinka suuri osa on omaa tuoretta tekstiäsi? Mitä kadut, mitä et?

2. Aseta hyväksyttävyysjärjestykseen seuraavien asioiden imuroiminen lähdettä mainitsematta:
- hyvät ideat
- huonot ideat
- nerokkaat kiteytykset
- termit tai muut sanajonot, joiden merkitys jää itsellekin epäselväksi
- moitteettomat muotoilut
- kielioppivirheet.

Miten testausta voisi jatkaa?

Annastiina Viertiö

Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa

4.2.2011 12.57

Liimanäppi

jatkoa

Kaiva esiin viisi viimeksi tekemääsi tekstiä. Kuinka suuren osan siitä olet valmis luovuttamaan leikkaa liimaa -menetelmällä ilman, että lähdettä mainitaan.

4.2.2011 22.29

Jukka K. Korpela

Ajatus?

Mikähän oli kirjoituksen ajatus? Onko ”kopipeistaaminen” jotenkin olennaisesti erilaista kuin kopiointi? Miksi lakitekstin lainaaminen ”surutta” olisi jotenkin epäilyttävää, kun lakitekstiin ei lain mukaan ole tekijänoikeutta eli sitä saa kopioida aivan vapaasti? Miksi lainatun lakitekstin lukija istuisi palapelin päällä, ja miten tämä liittyy mihinkään?

Minkä hyväksyttävyyttä tässä mitataan ja millä perusteilla? Miksi sotketaan ajatusten, asioiden ja tekstien kopiointi? Kopioinnin laillisuus ei ainakaan riipu siitä, onko tekstin sisältö nerokas vai typerä.

5.2.2011 9.37

Teemu

Näkökulmia

Minusta idea oli selvä: kirjoittaja avasi lyhyessä tekstissä monia näkökulmia moniulotteiseen asiaan. Ymmärsin tämän ajatusten herättäjäksi.

6.2.2011 23.29

Asia

Ja ajatushan heräsi.

Kaikkihan me istumme jatkuvasti palapelin päällä. Kaikki tekstit rakentuvat suuremmista tai pienemmistä, jo olemassa olevista kielipalapelin palasista. Asia, josta puhumme nyt, liittyy siis kaikkeen kielenkäyttöön. (Ja tällä foorumilla puhutaan muun muassa kielenkäytön ilmiöistä, jos joku ei olisi sattunut huomaamaan.)

Liimanäpillä on pointti: Paras testi kopipeistauskiusauksen yllättäessä olisikin kysyä itseltään, miltä tuntuisi, jos kyseessä olisi oma tekstini ja joku muu haluaisi lainata sitä lähdettä mainitsematta.

7.2.2011 13.58

Jukka K. Korpela

Ajatus edelleen puuttuu

Edelleenkin kyselen, mikä tässä on ajatuksena. Ollaanko keksimässä joitakin omia rajoja kopioimiselle? Tai selittämässä, että lakia ja sääntöjä saa rikkoa, kunhan ei jää kiinni ("Monessa yhteydessä kopioiminen on sallittua – ainakin niin kauan kuin siitä ei jää kiinni").

Hämärien kysymysten kytkeminen ajankohtaiseen tapaukseen on sikäli outoa, että kyseisessä tapauksessa on yhden osapuolen mukaan sellaisen tekstin käyttämisestä, joka oli alkujaan kirjoitettu Metalliliiton lausuntoa varten ja jonka sen kirjoittaja myöhemmin antoi tai otti toiseen käyttöön. Tätä ei kai edes ole kiistetty, vaan asiassa vain halutaan nähdä jotain paheksuttavaa, vaikka se vain on lähinnä vähän outoa – poliittisista syistä.

7.2.2011 16.45

"asia"

Kirjoittajan lähtökohtana on ehkä se, että maailmassa on ihmisiä, jotka joutuessaan kirjoittamaan jotain kopioivat hädissään tekstiä muilta kun eivät itse kykene omintakeiseen ilmaisuun. Näköjään tätäkin ilmiötä pitää nykyään vakavissaan pohtia ja keksiä sille sääntöjä. Sinänsä säälittävää.

Testiajatus on hölmö, koska tuskin ihminen, jonka pitää imuroida muiden tekstejä, osaa edes erottaa hyvää ideaa huonosta tai kielioppivirheitä moitteettomista muotoiluista.

8.2.2011 16.43

Annastiina Viertiö

Tarkoitukseni ei ole paheksua ketään vaan innostaa lukijoita pohtimaan ympäröivää tekstimaailmaa ja omia kirjoittamistottumuksiaan.

11.10.2011 13.26

Into Koulumieli

Tarkkuutta käsitteihin

Mielestäni Viertiö sotkee kaksi asiaa: plagioinnin ja vaikutteiden omaksumisen. Kärjistäen voidaan sanoa että kaikki kirjoittajat varastavat kaikilta - myös hän joka närkästyy että hänen ideaansa/ kirjallista muotoiluansa on joku käyttänyt omassa kirjoituksessaan. Joskus tätä tapahtuu tiedostamatta, joskus taas kirjoittaja matkii jotakuta toista, joka taas on matkinut jotakuta toista.

Tätä samaa tapahtuu sävellystyössä. On mahdollista että kappaleen säveltäjä haastaa toisen oikeuteen plagioinnista, kunnes käykin ilmi että tuo moittija onkin itse kopioinut melodian jostain muualta, esim. kansanlaulusta.

Mutta tuomittavaa on tietenkin plagiointi, mitä esiintyy paljon esim. opinnäytetöissä ja tietenkin erilaisissa koulutehtävissä. Ja se että tietotekniikka tekee plagioinnista entistä helpompaa, ei tee lyijykynällä plagioimista yhtään sen hyväksyttävämmäksi.

Jos varastaa kioskista kaljakorin ja kuljettaa sen pois henkilöautolla, on se yhtä suuri rikos kuin se jos kaljakorin kuljettaisi pois paikalta kantamalla!

16.10.2011 19.32

Erkki

Asia vai asenne?

Hyvä Into, eikös palgioinnissa ja vaikutteiden omaksumisessa ole kyse samasta asiasta. Ero on vain kielenkäyttäjän asenteessa. Monesti plagioija omasta mielestään vain "omaksuu vaikutteita".

17.10.2011 12.43

Erkki Eka

Erkki & Erkki

Meitä näkyy taas olevan täällä kaksi Erkkiä. Jospa minä olisin jatkossa – mikäli asiaa ilmenee – ”Erkki Eka”, koska huomatakseni olen ensimmäisenä käyttänyt Erkki-nimimerkkiä tällä keskustelupalstalla.

Vaikka onhan se niinkin, kuten eräässä kuvatekstissä, jossa kaksi koiraa istuu tietokoneen ääressä, todetaan: ”Netissä ei kukaan tiedä, jos olet koira.”

Kannattaisiko blogin ylläpitäjien siksi harkita, että kirjoittajien pitäisi rekisteröityä ja kirjautua salasanalla tällekin foorumille?