Ajankohtaiset toivotukset
Hyvää/hauskaa/rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!
Näin meillä Suomessa edelleen kirjoitetaan kortteihin, joita
ihmiset talvipäivän seisauksen lähestyessä alkavat lähetellä ystävilleen ja
omaisilleen, elleivät sitten turvaudu samalla toivotuksella varustettuihin
e-tervehdyksiin. Maailmalla on kuitenkin alkanut yleistyä tapa, joka ottaa
huomioon nekin, jotka eivät vietä kristillistä joulua. Yhä useammassa
englanninkielisessä joulunajan viestissä lukee Season's Greetings tai Happy
Holidays.
Tapa on saanut alkunsa USA:sta, jossa eri uskonnot ja
uskontojen vivahteet ovat saaneet opetella elämään rinta rinnan. Juutalaisten
hanukka sijoittuu joulun tienoille, ja toisaalta puritaaniseen perinteeseen
joulun vietto ei kuulunut lainkaan ja oli Uudessa Englannissa aina 1850-luvulle
asti suorastaan kiellettyä. Läntisen maailman toistasataa vuotta jatkunut
sekularisoituminen on synnyttänyt laajan uskonnottomien ihmisryhmän, ja itäisessä
naapurissamme joulun tilalle nostettiin neuvostoaikaan uusivuosi, jolloin
pakkasukko saapuu lahjoja tuoden.
Suomikin on muuttumassa yhä monikansallisemmaksi. Olisiko
meidänkin aika kirjoittaa kortteihin vaikkapa: Ajankohtaiset toivotukset! Mokomaa kompuroivaa kapulakieltä tuskin
kukaan suostuisi käyttämään. Seasons’s
Greetings alkaa ja loppuu suhuäänteeseen, sisältää kaksi napakkaa trokeepolvea ja vielä pitkänä i:nä toistuvan sisäsoinnunkin. Suomessa
vaihtoehtona voisi olla vaikka Talven
toivotuksia, Lumiset terveiset tai Valoa kohti.
Kuulostaa aika pöhköltä.
Sana joulu ei ole
kristillistä alkuperää kuten englannin ja hollannin kristusmessu, romaanisten kielten ja kymrin syntymäjuhla tai saksan pyhä ilta. (Valitettavasti tietoni eivät
yllä slaavilaisiin, saati afrikkalaisiin tai aasialaisiin kieliin.) Se juontuu
keskitalven juhlan muinaisgermaanisesta nimestä eikä herätä yhtä voimakkaita
kristillisiä assosiaatioita.
Jos kukaan ei ala valittaa äänekkäästi, voimme ehkä jatkaa näin.
P.S. En malta olla linkittämättä Oxfordin Ashmoleanin museon
nerokasta jouluanimaatiota blogin lukijoiden iloksi. Se on englanninkielinen,
mutta alkeistaidotkin riittävät. http://www.ashmolean.org/christmas/
Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa
Olen joskus tapaillut sellaisia kuin "hyvää joulunaikaa" tai "vuodenvaihteen toivotuksia", kun on tehnytmieli hakea jotain sesonkiin sopivaa mutta ei-kristillistä. Eivät nekään ihan tyydyttäviä liene.
Mutta kiitokset videosta - se on hauska vielä joulun jälkeenkin!
Sittenhän on myös sana Yule, johon voi yhdistää vanhan aikaa merkitsevän sanan tide (nykyään 'vuorovesi'; vrt. ruotsin tid), mutta toivotus "Happy Yuletide" kuulostanee varsin juhlalliselta.
Sana "toivotukset" kalskahtaa toivotuksissa korvaan. Varovasti ehdottaisin "Talven rauhaa", joskin sekin kuulostaa kovin kristilliseltä. Mahdollisia ovat myös "Rauhaisaa talvea/talvenaikaa". Mutta ei "joulu" tunnu leimallisen kristilliseltä, kaiketi Kersti Juvan mainitsemasta syystä.
Venäjässä joulu on muuten roždestvo (paino viimeisellä tavulla), joka johtuu sanasta rodit 'synnyttää' / roditsja 'syntyä' (ven. roždenie 'syntymä'). Vasmerin mukaan se on lainattu venäjään muinaiskirkkoslaavista. Etymologisesti venäjässä joulu on siis '[Kristuksen] syntymäjuhla'.
En kyllä ymmärrä jutun kärkeä eli pointtia. Suomessa matkitaan amerikkalaisuutta ihan tarpeeksi, joten liekö syytä erityisesti tehdä ongelmaa sellaisesta matkimisesta, jota ei oikeasti esiinny?
Jos sanojen alkuperästä halutaan tehdä ongelma, niin onhan toki ”joulu” vielä pahempi kuin vaikkapa Kristus-messuun viittaava ”Christmas”. Liittyyhän ”joulu” muinaisskandinaavisen uskonnon menoihin, joita vietettiin nykyisen joulun alla, talvipäivänseisauksen aikaan – uskonnon, jonka kansankirkkojemme tunnustuksen mukaan on epäjumalanpalvontaa.
Jos taas ei tehdä ongelmia asioista, jotka eivät ole ongelmia, voidaan toivotella sosiaalisten vaatimusten mukaiset toivotukset vanhan kaavan mukaan. Eihän niissä mitään järkeä ole (eivät ne kenenkään joulusta tee parempaa, hauskempaa tai rauhaisempaa, sen enempää kuin hyvän päivän toivotus kenenkään päivää parantaa). Niiden tarkoitus on vain siinä, että ilmaistaan minimimäärä muodollista kohteliaisuutta. Ja sen ne täyttävät parhaiten, kun niitä ei ruveta muuttelemaan.
Nuo talven valon tms. toivotukset ym. tuntuvat todella keinotekoisilta. Mitä sitten toivottelemaan yhtään mitään, jos sen perinteisen toivotuksen kirjoittaminen tai sanominen niin vaikealta tuntuu.
Toisaalta jos sana "joulu" olisi ongelma, koko joulukuun nimi pitäisi muuttaa. Räntäkuu?
Mielestäni on väärin, että ei-kristillisiä tahattomasti syyllistetään perinteiden muuttamisesta. Olisiko viisasta kysyä ensiksi heiltä itseltään, haluavatko he muuttaa kristillisiä perinteitä?
Ateistina mielelläni vietän joulua tai pääsiäistä ja nautin helatorstain tai loppiasen tuomista vapaapäivistä. Kirkot edustavat minulle hienoa arkkitehtuuria, ja joululauluista kauneimmat ovat hengellisiä. Saatan manailla "jessus" ja "voi luoja", toivottaa "rauha hänen sielulleen" ja istua kädet ristissä.
Olisi erikoista, jos henkilöltä evättäisiin jokin näistä tavoista vain sen takia, että mielikuvitusolentojen olemassaolo on hänestä mahdotonta.
"Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme" on jo melkein sopimatonta.
Lopetukseen riittänee terveisin, syysterveisin, tyyliin sopivasti esim.
palataanpa asiaan, vastausta odottaen, yhteistyöterveisin, tms. tässä tapauksessa Hyviä ehdotuksia odottaen...