Siirry sisältöön
Haku

Kersti Juva


Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan.

rss

7.1.2014 10.53
Kersti Juva

Ajankohtaiset toivotukset

Hyvää/hauskaa/rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Näin meillä Suomessa edelleen kirjoitetaan kortteihin, joita ihmiset talvipäivän seisauksen lähestyessä alkavat lähetellä ystävilleen ja omaisilleen, elleivät sitten turvaudu samalla toivotuksella varustettuihin e-tervehdyksiin. Maailmalla on kuitenkin alkanut yleistyä tapa, joka ottaa huomioon nekin, jotka eivät vietä kristillistä joulua. Yhä useammassa englanninkielisessä joulunajan viestissä lukee Season's Greetings tai Happy Holidays.

Tapa on saanut alkunsa USA:sta, jossa eri uskonnot ja uskontojen vivahteet ovat saaneet opetella elämään rinta rinnan. Juutalaisten hanukka sijoittuu joulun tienoille, ja toisaalta puritaaniseen perinteeseen joulun vietto ei kuulunut lainkaan ja oli Uudessa Englannissa aina 1850-luvulle asti suorastaan kiellettyä. Läntisen maailman toistasataa vuotta jatkunut sekularisoituminen on synnyttänyt laajan uskonnottomien ihmisryhmän, ja itäisessä naapurissamme joulun tilalle nostettiin neuvostoaikaan uusivuosi, jolloin pakkasukko saapuu lahjoja tuoden.

Suomikin on muuttumassa yhä monikansallisemmaksi. Olisiko meidänkin aika kirjoittaa kortteihin vaikkapa: Ajankohtaiset toivotukset! Mokomaa kompuroivaa kapulakieltä tuskin kukaan suostuisi käyttämään. Seasons’s Greetings alkaa ja loppuu suhuäänteeseen, sisältää kaksi napakkaa trokeepolvea ja vielä pitkänä i:nä toistuvan sisäsoinnunkin. Suomessa vaihtoehtona voisi olla vaikka Talven toivotuksia, Lumiset terveiset tai Valoa kohti.

Kuulostaa aika pöhköltä.

Sana joulu ei ole kristillistä alkuperää kuten englannin ja hollannin kristusmessu, romaanisten kielten ja kymrin syntymäjuhla tai saksan pyhä ilta. (Valitettavasti tietoni eivät yllä slaavilaisiin, saati afrikkalaisiin tai aasialaisiin kieliin.) Se juontuu keskitalven juhlan muinaisgermaanisesta nimestä eikä herätä yhtä voimakkaita kristillisiä assosiaatioita.

Jos kukaan ei ala valittaa äänekkäästi, voimme ehkä jatkaa näin.

P.S. En malta olla linkittämättä Oxfordin Ashmoleanin museon nerokasta jouluanimaatiota blogin lukijoiden iloksi. Se on englanninkielinen, mutta alkeistaidotkin riittävät. http://www.ashmolean.org/christmas/

Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa

7.1.2014 13.03
Sanna
Kyllähän...
... "talven toivotuksia" kuulostaa kauniilta. "Sydäntalven toivotuksia" jopa runolliselta.

Olen joskus tapaillut sellaisia kuin "hyvää joulunaikaa" tai "vuodenvaihteen toivotuksia", kun on tehnytmieli hakea jotain sesonkiin sopivaa mutta ei-kristillistä. Eivät nekään ihan tyydyttäviä liene.

Mutta kiitokset videosta - se on hauska vielä joulun jälkeenkin!
7.1.2014 18.44
Timo
Happy Yuletide
Englannissa yleinen hyvänjouluntoivotus taitaa olla "Merry Christmas", mutta ainakin kuningatar sanoo perinteisessä joulupäivän viestissään "Happy Christmas". Kielitaitoni ei ole riittävä huomaamaan, onko tämä jälkimmäinen hieman kirjallisempi.

Sittenhän on myös sana Yule, johon voi yhdistää vanhan aikaa merkitsevän sanan tide (nykyään 'vuorovesi'; vrt. ruotsin tid), mutta toivotus "Happy Yuletide" kuulostanee varsin juhlalliselta.

Sana "toivotukset" kalskahtaa toivotuksissa korvaan. Varovasti ehdottaisin "Talven rauhaa", joskin sekin kuulostaa kovin kristilliseltä. Mahdollisia ovat myös "Rauhaisaa talvea/talvenaikaa". Mutta ei "joulu" tunnu leimallisen kristilliseltä, kaiketi Kersti Juvan mainitsemasta syystä.

Venäjässä joulu on muuten roždestvo (paino viimeisellä tavulla), joka johtuu sanasta rodit 'synnyttää' / roditsja 'syntyä' (ven. roždenie 'syntymä'). Vasmerin mukaan se on lainattu venäjään muinaiskirkkoslaavista. Etymologisesti venäjässä joulu on siis '[Kristuksen] syntymäjuhla'.
7.1.2014 18.52
Joulu ainainen
Post festum
Nyt on toki sopiva aika toivottaa hyvää joulua – eipähän jää ainakaan viime tippaan!

En kyllä ymmärrä jutun kärkeä eli pointtia. Suomessa matkitaan amerikkalaisuutta ihan tarpeeksi, joten liekö syytä erityisesti tehdä ongelmaa sellaisesta matkimisesta, jota ei oikeasti esiinny?

Jos sanojen alkuperästä halutaan tehdä ongelma, niin onhan toki ”joulu” vielä pahempi kuin vaikkapa Kristus-messuun viittaava ”Christmas”. Liittyyhän ”joulu” muinaisskandinaavisen uskonnon menoihin, joita vietettiin nykyisen joulun alla, talvipäivänseisauksen aikaan – uskonnon, jonka kansankirkkojemme tunnustuksen mukaan on epäjumalanpalvontaa.

Jos taas ei tehdä ongelmia asioista, jotka eivät ole ongelmia, voidaan toivotella sosiaalisten vaatimusten mukaiset toivotukset vanhan kaavan mukaan. Eihän niissä mitään järkeä ole (eivät ne kenenkään joulusta tee parempaa, hauskempaa tai rauhaisempaa, sen enempää kuin hyvän päivän toivotus kenenkään päivää parantaa). Niiden tarkoitus on vain siinä, että ilmaistaan minimimäärä muodollista kohteliaisuutta. Ja sen ne täyttävät parhaiten, kun niitä ei ruveta muuttelemaan.
8.1.2014 12.56
Tavan pakana
tuostakinko pitää kehittää ongelma...
Ei minulle ole koskaan ollut vaikea toivotella ihmisille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, vaikken joulua mitenkään kristillisinä juhlina vietäkään.

Nuo talven valon tms. toivotukset ym. tuntuvat todella keinotekoisilta. Mitä sitten toivottelemaan yhtään mitään, jos sen perinteisen toivotuksen kirjoittaminen tai sanominen niin vaikealta tuntuu.
9.1.2014 10.37
Uskonnoton
Kärpäsestä härkästä
Etelä-Suomen syksyisessä joulukuussa "Talven toivotukset" ja "Lumiset terveiset" eivät toimisi. "Valoa kohti" taas assosioituu kuoleman kokemukseen, jossa sielu siirtyy valoa kohti.

Toisaalta jos sana "joulu" olisi ongelma, koko joulukuun nimi pitäisi muuttaa. Räntäkuu?

Mielestäni on väärin, että ei-kristillisiä tahattomasti syyllistetään perinteiden muuttamisesta. Olisiko viisasta kysyä ensiksi heiltä itseltään, haluavatko he muuttaa kristillisiä perinteitä?

Ateistina mielelläni vietän joulua tai pääsiäistä ja nautin helatorstain tai loppiasen tuomista vapaapäivistä. Kirkot edustavat minulle hienoa arkkitehtuuria, ja joululauluista kauneimmat ovat hengellisiä. Saatan manailla "jessus" ja "voi luoja", toivottaa "rauha hänen sielulleen" ja istua kädet ristissä.
Olisi erikoista, jos henkilöltä evättäisiin jokin näistä tavoista vain sen takia, että mielikuvitusolentojen olemassaolo on hänestä mahdotonta.
10.1.2014 15.35
Laura Niemi
Lisätietoa aiheesta
Tiedoksi, että Aino Piehl on kirjoittanut vuodenlopun toivotuksista Virallisen lehden virkakielipalstalle. Tekstin voi lukea myös Kotuksen verkkosivuilta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4589.
10.1.2014 19.22
Laura
Jos haluan toivottaa hyvää joulua ystävälleni Matille tai Maijalle, toivotan hyvää joulua. Jos juutalainen ystäväni Elias olisi paikalla, jatkaisin ehkä: ja hyvää uutta vuotta kaikille. Mutta miksi toivottelisin hyvää joulua niille, jotka eivät joulua vietä? Tietyst jos omistaisin suuren ostoskeskuksen ja haluaisin osallistaa mahdollisimman monet joulun kulutusjuhlaan, luultavasti keksisin jonkin koko ihmiskuntaa syleilevän toivotuksen.
15.2.2014 10.09
Ystävällisesti
Toivotuksia
Aikaisemmin kirjeen lopussa käytetty kunnioittaen tai kunnioittavasti nykyaikaistettiin käyttämällä erilaisten viestien lopussa mm. ystävällisin terveisin tai ystävällisesti, mikä kertoo, että käyttäjä katsoo itse olevansa ystävällinen, vaikka sen arvioiminen on vastaanottajan tehtävä.
"Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme" on jo melkein sopimatonta.
Lopetukseen riittänee terveisin, syysterveisin, tyyliin sopivasti esim.
palataanpa asiaan, vastausta odottaen, yhteistyöterveisin, tms. tässä tapauksessa Hyviä ehdotuksia odottaen...