Helena Kallio
Häilyvän sukupuolen kieli
Esimerkiksi Navajo-intiaanien nádleehé tarkoittaa ”häntä, joka muuttuu jatkuvasti”.
Ennätin vihdoin lukea uskontotieteilijä Tiia Aarnipuun (2008, Like) teoksen Trans – sukupuolen muunnelmia. Kirja on sujuvan yleistajuinen, muttei silti sorru sukupuoli- ja seksuaalisuuskysymysten yksinkertaistamiseen ja käsitteellisten erottelujen kaihtamiseen tiedon popularisoinnin nimissä.
Latinan trans tarkoittaa kuulemma ylitse, tuolla puolen, takana sekä tuolle puolelle, toiselle puolelle.
Mihin kurotamme, kun kurotamme yli itsestään selvänä pidetyn ”luonnollisen” ja ”pyhän” sukupuolijärjestyksen? Minäpä sanon, että kurotamme yli valheen ja lähemmäs totuutta.
Aarnipuu tuo esiin kielen ja käsitteellistämisen merkityksen hierarkkisen, kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän luonnollistamisen ja pyhittämisen ylläpitämisessä ja dekonstruktiossa.
Hämmentävien, ristiriitaisten, luovien, sukupuolittunutta ja seksualisoitunutta valtahierarkiaa purkavien sukupuoli- ja seksuaalikokemusten, tekojen ja tyylien ilmaisemiseen tarvitaan kieltä, joka murtaa maskulinistista arvohierarkiaa, vastakkainasettelua ja ihmisen puolittamista lietsovan joko‒tai-järjestyksen vallitsevaa, normatiivista painoa.
Kyse ei ole vain siitä, mitä meitä huvittaa leikkiä ja kenen kanssa.
Leikkikenttä onkin äkkiä veressä ja ”musta enkeli vei päivänsankarin”.
Vanhan liiton Setä Lääketiede, jolle sukupuolen variaatiot yhä ovat häiriötiloja, virheitä luonnon luomistyössä (tai persoonallisuus- ja käytöshäiriöitä), pakottaa sukupuoleltaan häilyvinä syntyneiden lasten päälle jommankumman sukupuolen tunnusmerkit subjektilta itseltään asiaa kysymättä. Tämä sukupuolittava väkivalta ei suinkaan aina ole perusteltua silvottavaksi joutuvan lapsen terveyden, kivutta ja kärsimyksettä toimivan anatomian tai hyvinvoinnin kannalta. Silloin ei muuta perustetta olekaan kuin normi.
Kuten Aarnipuukin kertoo, tällaisia leikkauksia saatetaan perustella sillä, että sukupuoli-identiteetin selkiyttäminen sopeuttaa, säästää sosiaaliselta painolastilta ja kärsimykseltä. Sekin on valhe tai muka-hyvässä tarkoituksessaankin normiin sopeuttavaa spekulaatiota tapahtumista, joita ei etukäteen voida ennustaa. Liian varhaisesta valinnasta ja väärin päälle pakotetusta sukupuolesta saattaa muodostua elinikäinen taakka ja kärsimys, jossa vallitsevan sukupuolijärjestelmän julmuus näyttäytyy karuimmillaan.
Luonnontieteelliseen havaintoon perustuva, havaintonsa perustoille sokea lääketiede esittää kaksijakoisen sukupuolijärjestyksen perustuvan itsestään selviin tosiasioihin, muttei sukupuoli ilmene elävässä luonnossa itsestään selvänä, koherenttina pakettina, puhumattakaan muuntelevasta yhdistelmästä sukupuoli ja seksuaalisuus. Kaksijakoinen sukupuolipakko sivuuttaa paitsi anatomisen variaation, myös kielellisesti ja kulttuurisesti välittyvän havainnon väistämättömän historiallisen suhteellisuuden ja suoranaisen fiktiivisyyden.
Rakentava, eettisesti hedelmällinen sukupuoli- ja seksuaalisuuskeskustelu edellyttää riittävän pitkälle vietyä käsitteellistä päänvaivaa, erottelukykyä ja elävää, havaintoa rikastavaa kieltä.
Aarnipuu kertoo kiehtovasti sukupuolen variaatioista eri kulttuureissa.
Ihminen voi olla sukupuoleltaan esimerkiksi burneshë, murgéshë, ne’uchica, qa cikicheca, sadhi, hijra, xanith, kathoye, mahu, pinapinaaine, fa’afafine, turnimman, berdatsi, two-spirit, nádleehé, nadle, jota, vestida, she-male, bio queen tai vaikkapa tiitti.
Vaihtoehrot ei olkkan vaan muija tai äijä! Joku voi olla esimerkiks TS-naine, tai TS-miäs, eikä sil ol sivumenne sanottuna mittän tekemist Turun Sanomien toimittajien luakittelun kans…
Joko Kotuksen työlistalla on sukupuolen muunnelmia ja sukupuolikriittisiä käsitteitä kokoava sanakirja?
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa
- Mitä sukupuoleen liittyviä kokemuksia on olemassa, joille ei vielä ole sanoja?
- Miten kääntää sukupuolen variaatioon liittyvää kansanvälistä sanastoa?
- Onko suomen kielessä ainutlaatuisia käytössä olevia käsitteitä?
Pitääpä koittaa kysellä, johtiko tuo tilaisuus johonkin keskustelua pidemmälle menevään sanastotyöhön.
Muuten tuosta toiseksi viimeisestä kappaleesta: nykyisin on kovasti yleistymässä ajattelutapa, jonka mukaan transsukupuolinen mies on ihan yhtä lailla mies kuin cissukupuolinenkin. :)
Millä lailla ja suhteessa mihin tai kehen mies on "cissukupuolinen" mies (vai onko hän kerta kaikkiaan absoluuttisesti & suhteettomasti mies?:)) - entä tämä "yhtä lailla" mies, ja millä lailla "binäärisesti cissukupuoliset" mies ja nainen käyvät miehestä ja naisesta?
Tässä vaan muina miehinä kysyn :)
Myös Suomen lainsäädäntö on ottanut kantaa tähän, ja vuonna 2002 säädetty "laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta" sanoo aika yksiselitteisesti, että tietyssä hoitoprosessin vaiheessa juridinenkin sukupuoli vaihtuu, ja tämän sitten rekisteriviranomainen vahvistaa. Laki tosin on termivalinnoiltaan vähän epäonninen, seksuaalisuudestahan ei oikeastaan missään mielessä ole kyse.
Kun tämmöisistä asioista puhuessa aika usein on tarvetta verrata transsukupuolisia muihin, tarvitaan myös sukupuolienemmistöön kuuluville jonkinmoinen termi. Mielellään tuo termi saisi vielä olla sellainen, joka ei leimaa vastakohtaansa jotenkin epänormaaliksi, kun nykytiedon mukaan niin ei ole. Luontevimmaksi vaihtoehdoksi tuntuisi tarjoutuvan ottaa latinalaisperäiselle etuliitteelle pariksi sen vastakohta: lähinnä toispuoleista merkitsevälle trans-sanalle tämänpuoleista tarkoittava cis. Ihan samalla tavallahan aikoinaan homoseksuaalille luotiin vastakohdaksi 'normaalin' tilalle heteroseksuaali. Ja taas kielentutkijan kiinnostus herää. :)