Mitä kaikkea kielenkäytön perusteella voikaan ennustaa

Kiintoisaa oli kuulla esimerkiksi tutkimuksista, joissa oli vertailtu toisiinsa sekä paikallaan pysyneitä että muualle muuttaneita yksilöitä. Seurantatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kaikki tutkittavat asuivat vielä synnyinseudullaan, toisessa vaiheessa osa oli muuttanut pois. Toisin kuin voisi äkkiä kuvitella, tanskalaistutkimuksen mukaan samassa paikassa asuneiden kielenkäytössä murrepiirteet olivat vähentyneet parinkymmenen vuoden aikana enemmän kuin  muuttajien.

Selitys on uskottava: ne, jotka olivat muuttaneet, olivat alun alkaenkin käyttäneet niukasti kotiseutunsa murrepiirteitä.  Vähästä tai olemattomasta on paha enää vähentää. Tutkitut yksilöt ovat mitä ilmeisimmin jo ennen muuttoa tehneet erontekoa omaan kotipaikkaansa, myös kielellisin keinoin. Tälle selitykselle antoi tukea myös Kiinassa tehty tutkimus. Samantapaisia johtopäätöksiä voi tehdä Johanna Vaattovaaran väitöskirjasta (2009), jossa tutkittiin pellolaisia abeja -  heidän kielenkäyttööään ja kielellisiä käsityksiään suhteessa siihen, millainen suhde heillä on kotiseutuunsa. 

Suomessa on kyllä tutkittu paikallaan pysyneitä ja muuttajia mutta ei ole systemaattisesti vertailtu näiden ryhmien kielenkäytön muutoksia pitkällä aikavälillä. En hämmästyisi, jos saisimme samantapaisia tuloksia. Olisi kiinnostavaa kuulla tästä havaintoja ja omakohtaisia kokemuksia. Voiko potentiaalisen muuttajan erottaa muista jo ennen muuttoa?