Hanna Lappalainen
Miksi länsi- ja itäsuomalaiset eivät ymmärrä toisiaan?
Tosi on, että lounaismurteinen puhetapa eroaa monessa suhteessa kainuulaisesta. Esimerkkien perusteella kyse oli yksittäisistä sanoista, jotka toiselle osapuolelle olivat vieraita. Kun idän ja lännen murre-erot tulevat puheeksi, esimerkiksi otetaan usein vasta ja vihta tai pohditaan, mitä se kehtaaminen teillä päin tarkoittaa. Tai onko tuima liian suolaista vai suolatonta. Varmasti sanasto- ja merkityserotkin joskus aiheuttavat aivan aitoja väärinymmärryksiä, mutta minusta todelliset haasteet ovat toisentyyppisiä.
On hieman uskaliasta puhua suorista pohjalaista, hitaista hämäläisistä, kieroista savolaisista ja iloisen puheliaista karjalaisista, sillä kyse on vahvoista stereotypioista, joiden todenperäisyydestä on varsin vähän tutkimustietoa. Silti arkituntumani perusteella rohkenen sanoa, että näissä luonnehdinnoissa on jotain perää. Ei tietenkään niin, että kaikki savolaiset olisivat vääräleukoja tai karjalaiset puheliaita.
Mikkelistä Kokkolaan muuttanut ystäväni valitteli, että hänen on vaikea tottua siihen, miten uudessa kotikaupungissa kritiikki esitetään ihan suoraan, ilman minkäänlaisia pehmennyksiä. Ja toisaalta hänen uudet tuttavansa olivat tuumineet, etteivät ymmärrä, mitä mieltä ystäväni oikein on.
Itse olen tehnyt kierroksen Pohjanmaalta pääkaupunkiseudun kautta Etelä-Karjalaan. Täällä ihmettelen sitä, miksi minun puheestani epäselviksi tai mieltä painamaan jääneet asiat kantautuvat korviini toisinaan mutkan kautta. Savo-karjalaisista geeneistäni huolimatta olen sen verran oppinut pohjalaiseksi, että toivoisin kummastelijan tulevan suoraan juttusilleni. Tietämättäni lienen itse loukannut monia, kun en hallitse täkäläisiä kohteliaisuussääntöjä olemalla liian suorasukainen.
Anne-Maria Nupposen tuoreessa väitöskirjassa (http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0354-9/) yritetään ensi kertaa saada otetta savolaisesta kieroudesta, mutta mielenkiintoista tutkittavaa riittää edelleen siinä, onko eri murretaustaisilla todella erilaisia keskustelustrategioita. Miksi tutkimusta on sitten niin vähän? Kyse on ilmiöistä, joita on vaikea tavoittaa. Paljon vaikeampaa kuin tutkia sitä, mitä sanaa jollakin seudulla käytetään.
Jos ihan oikeasti halutaan vertailla vaikkapa kainuulaisten ja lounaissuomalaisten tapoja pyytää tai esittää kritiikkiä, pitäisi olla aitoa aineistoa, josta löytyisi vertailukelpoisia tilanteita ja toimintoja. Haasteista huolimatta tällaista kannattaisi yrittää.
Palaa otsikoihin | 23 puheenvuoroa
Yksittäiset alueelliset sanaerot tuovat juttua ihmisten välille ja ovat siten positiivisia, mutta eriävät tavat voivat aiheuttaa surullisiakin väärinymmärryksiä.
Kieli on ilo!
Hämeessä kun työt on jo tehty ja asiat hoidettu siinä vaiheessa kun muualla vasta "jaaritellaan" niiden aloittamisesta.
Tässähän pitää ihan lukea lakia kansalle: "Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Jos vihapuhe sallitaan muka "huumorina", niin kohtahan ollaan vaatimassa mustalais-, neekeri- tms. vitsienkin sallimista!!
"On hieman uskaliasta puhua suorista saksalaisista, hitaista englantilaisista, kieroista arabeista ja iloisen puheliaista neekereistä, sillä kyse on vahvoista stereotypioista, joiden todenperäisyydestä on varsin vähän tutkimustietoa. Silti arkituntumani perusteella rohkenen sanoa, että näissä luonnehdinnoissa on jotain perää."
Miksi leimaava kirjoittelu muuttuisi hyväksyttäväksi, jos vieraiden etnisten ryhmien tilalla on "kantasuomalaisten" etnisiä ryhmiä?
Ensinnäkin, vihapuheen ja huumorin asteikko on pitkä ja monitulkintainen. Toiseksi, ns. selvää vihapuhetta ei saa kohdistaa kehenkään, mutta ryhmistä ja niihin liittyvistä käsityksistä voi puhua. Eri ryhmät ovat lisäksi eri asemassa: erityistä suojelua tarvitsevat yleensä historiallisesti katsoen heikommassa asemassa olevat ihmisryhmät. Tällaisia ovat yleensä olleet naiset, pikemminkin kuin miehet, ja mustat, pikemminkin kuin valkoiset. Sen sijaan pidetään suorastaan demokraattisen järjestelmän edellytyksenä, että valtaapitäviä seurataan, ja tämä voi tapahtua jopa hieman irvaillen (ei kuitenkaan "vihapuhuen"). Heikompien ja valtaapitävien välille asettuvat erilaiset kantaväestön tasa-arvoiset ryhmät, joiden kuvitelluista piirteistä lienee turvallista puhua ilman, että siitä on odotettavissa seurauksia ryhmän yhteiskunnalliselle asemalle.
Ei siitä soutamisesta ja huopaamisesta kuulemma tule yhtään mitään, kun osapuolet eivät ymmärrä edes toistensa kieltä.
Appivanhemmat eivät välttämättä osaa kommunikoida ulkomaalaisten kanssa millään kielellä. Mutta hyvin menee – siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia.
Jos nyt joku kirjoittaisi, että hänen arkituntumansa perusteella on jotain perää siinä, että neekerit ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin valkoihoiset tai ruotsinkieliset suomalaiset sivistyneempiä kuin suomalaiset, niin jokohan sensuuri iskisi?
Kysehän on siitä, että jokaisella on stereotypioita, ennakkoluuloja ja käsityksiä, mutta jotkut meistä ovat kovin innokkaita kieltämään ja torjumaan ja tuomitsemaan niistä joitakin.
Tragikoomisinta ehkä on, että oikeassa elämässä heimoennakkoluulot vaikuttavat enemmän kuin rotuennakkoluulot. Mutta heimoennakkoluulot on kai kanonisoitu osaksi hyväksyttyä ajattelutapaa ja kielenkäyttöä.
Jos olen itsekin vilpittömästi sitä mieltä, että näissä stereotypioissa on perää, ja karikoiden välttämiseksi kannattaa ehdottomasti olla lyömättä hynttyitä yhteen aivan erilaisten ihmisten kanssa, niin enkö saa pitää mielipidettäni? Moderaattoriko saa sensuroida sen? Enhän sano, että erilaiset ihmiset eivät olisi yhtä hyviä ihmisiä keskenään!
Miksi sellaisten ennakkoluulojen levittäminen olisi sallittua silloin, kun etninen ryhmä on jokin Suomen ns. heimo?
”Karjalainen on ikäänkuin Suomen kansan valopuoli: avomielinen, kohtelias, vilkas ja kevytmielinen, helposti ohjattava ja helposti eksytetty, herkkäuskoinen kuin lapsi, ei kuitenkaan vailla suomalaisen itsepintaisuutta – –.”
”Savolainen on ymmärtäväisempi ja enemmän omaa etuansa katsova, kuin tuo hyväntahtoinen karjalainen. Hänen kaupantekonsa onnistuu tavallisesti paremmin, ja hän nauraa naapureilleen, jotka syövät päivässä enemmän kuin vuodessa ansaitsevat.”
”Hämäläinen on rotevampi, kankeampi ja hartevampi, jurompi ja jäykempi kuin hänen veljensä karjalainen. Hänellä on suorempi, usein ruskea, joskus pellavankarvainen tukka; silmät ovat pienet ja harmaat tahi vaaleansiniset; kasvot leveämmät, iho harmaampi, katsanto tylympi.”
”Pohjanmaan ruotsalaisilla on maassamme sekä hyvä että paha maine. Taitavina työmiehinä heitä on kaikkialla kaupungeissa ja herraskartanoissa. – – mutta toisinaan heissä puhkeaa ilmi tuo vanha peritty sankarihenki. Liiaksi juoneina he pian ryhtyvät tappeluun. Ei missään osassa maatamme vuodateta niin paljon verta kuin heidän ja heidän suomalaisten naapuriensa pidoissa.”
Asiantuntijat voisivat kertoa, missä määrin nämä stereotypiat ovat Topeliuksen luomia ja miten paljon ne heijastavat hänen aikanaan vallinneita yleisiä käsityksiä.