Eero Voutilainen
Kielipuolen päiväkirja
Kesän kieliaiheinen keskusteluohjelma palaa taas eetteriin. Kielipuolen päiväkirja kuuluu Radio Suomessa lauantaisin kello 14.35. Suomen kielen kaunistuksista ja kauhistuksista turisevat tältäkin blogisivustolta tutut Vesa Heikkinen ja Lasse Koskela sekä Kotuksen tutkija Minna Pyhälahti. Ohjelmaa toimittaa Leena Mattila.
Kielipuolen päiväkirjassa ruoditaan aurinkoisten ja sateisten mökkipäivien ratoksi kaikenkarvaisia kieliasioita. Osansa saavat esimerkiksi suomalainen keskustelukulttuuri, kiroilu ja solvaukset, kesäbiisit, luontoaiheiset kielikuvat, rivien välit, ohjetekstien kieli ja kielipoliisin kuolema.
Viime vuoden päiväkirjoista voi vielä kuunnella halutessaan koosteen Ylen areenasta.
Palaa otsikoihin | 14 puheenvuoroa
- Edellisen sijaan Minnalle pitäisi antaa enemmän suunvuoroja.
- Lassen Vesaan kohdistama (piilo)naljailu ihmetyttää. Eikö 10-uutisten loppukevennysten jälkeinen naljailu ole opettanut, miten noloa naljailu on kummallekin osapuolelle? Katsoja- tai kuuntelijaparka ei tiedä, itkisikö vai nauraisiko.
- "Aikuisten oikeesti" -muotihoenta menettelee ehkä kerran, varsinkin ivallisesti sanottuna, mutta viimeistään toisella kerralla alkaa ärsyttää tuon sanonnan perimmäinen lapsellisuus.
Lasse Koskela
Päällepuliseminen häiritsee toisia, toisia taas ei. Päätimme yrittää keskustella ns. normaalisti, siis itsellemme tavallisella tavalla. Onneksi halukkaille on tarjolla sellaisiakin ohjelmia, joissa ei pulista päälle eikä juuri muutenkaan.
Minna taisi olla tässä jaksossa tavallista tuppisuisempi, mikä sallittakoon hänelle? Saapa nähdä, miten seuraavassa jaksossa...
Koskelan veetuiluun olen jo niin tottunut, että minua se ei haittaa. Välillä yritän panna hanttiinkin. Harmi tietysti, jos sinä, Kielimies, menetät naljailun takia yöunesi ja/tai sielunrauhasi.
Minustakin "aikuisten oikeesti" on tavallisen typerä fraasi. Sopii siis ohjelmaamme mainiosti!
Kivoja kuuntelukokemuksia jatkossakin! Mukava saada palautetta, oikeesti...
Myöhemmin ulos tulevissa jaksoissa puhuin enemmän, myös päälle, tietoisesti, koska Koskela ja Heikkinen ovat sellaisia sanataitureita, ettei heiltä saa muuten suunvuoroa.
Nyt tulee kuitenkin se toisaalta-osuus: Radio Suomen puolelta haluttiin nimenomaan ohjelmaa, jossa puhutaan niin kuin yleensä kahvipöytyeissä. Siis mahdollisimman luontevaa keskustelua, päälle puhmistakin, mutta silti asiaa(kin).
Heikkisen ja Koskelan vastavuoroiseen naljailuun sen verran, että he ovat kavereita jo vuosien takaa. Se kuuluu ohjelmassa heidän välillään ns. lämminhenkisenä huulenheittona.
Eräs äänitarkkailija muuten totesi ennen nauhoituksen alkamista: "Voisitteks te puhua sillai normaalisti?" Ei siihen voinut muuta kuin todeta, että näin me puhumme normaalisti...
Tämäkin kommentti osoittaa osuvasti, miten paljon täällä esitetään täysin tyhjänpäiväisiä "hyvä"-kommentteja ilman sen kummempaa sisältöä. Jos käy arvostelemaan jonkun sisällökästä kommenttia, pitäisi pystyä itsekin esittämään sisältöä - ei vain provosoimaan siksi, että jonkun esittämä kritiikki ärsyttää.
Viime jakso oli ihan hyvä. Hieman jäi mietittymään tosin Vesan ilmeisen kärjistävä ajatus siitä, että norminmukaista kieltä tarvittaisiin enää vain yo-aineessa. Missä siitä sitten olisi erityistä haittaa ilmaisun tehokkuuden ja yksiselitteisyyden kannalta?
Perustellut kommentit ovat mielestäni tärkeitä, mutta niin ovat lyhyet kommentitkin (esim. Hyvä!). Ne kuuluvat myös normaaliin verkkokeskusteluun.
Syyttäkää vain "besserwisseriksi", mutta pitäkää mielessä, että ilman tämän "besserwisserin" aloitetta ja aloitusta ei tähänkään viestiketjuun olisi saatu "tervetullutta vaihtelua". Pikemminkin olisi saattanut koko ketju jäädä syntymättä ja tekijöiltä palaute saamatta.
Schlechterwisserien asiallista ja sisällökästä palautetta odotellen Besserwisser.
Paljon useammin myrkylliset lyttääämiset vain lopettavat keskustelun, ennen kuin se on ehtinyt kunnolla alkaakaan. Keskustelufoorumin mieliala, aktiivisuus ja luovat keskustelunavaukset hiipuvat usein hyvin nopeasti, kun paikalla mellastaa yksi tai kaksi sellaista keskustelijaa, joiden perusperiaate ei ole tehdä mitään itse vaan pikemminkin etsiä virheitä toisten tekemisistä. He saattavat väittää sitä rakentavaksi kritiikiksi, jonka avulla toiset voivat kehittää itseään. Useimmiten se kuitenkin kokemukseni mukaan kannustaa käytännössä enemmänkin tekemisen lopettamiseen kuin kehittämiseen.
Vähän ärsytti se, miten toimittaja tuntui (vähintäänkin puolitosissaan) toivovan pääsevänsä todistamaan kielipoliisimaista pamputtamista. Mutta hyvinhän niihinkin yrityksiin vastattiin.
Kuuntelen kyllä vastakin (todennäköisesti Areenasta, toivottavasti muutkin ohjelmat tulevat sinne).