Siirry sisältöön
Haku

Auli Hakulinen

8.9.2010 11.22

Tieteelliset termit pankkiin!

Sitä mukaa kuin säästö- ynnä muiden rahapankkien maine ja merkitys heikkenevät, pankeista on tullut muilla aloilla yhä tärkeämpiä.

Elinpankki on luotu elävien ihmisten pelastamiseksi kuolleiden avulla, spermapankki antaa toivoa lapsettomuuden ongelmista kärsiville. Geenipankkiin tallennetaan kasvien ja eläinten siemeniä, itiöitä ja alkioita, jotka kertovat jälkipolville, millainen floora ja fauna maassa on ennen ollut.

Tekstipankkeja luodaan monessa yhteydessä ja moniin tarkoituksiin aina EU:n käännöstoiminnan helpottamisesta vaikkapa teatterikorkean harjoitusaineistoihin. Tällaiseen pankkiin tekstit tallennetaan sähköisessä muodossa, helposti selattaviksi ja käytettäviksi.

Laajamittaista kieliaineistojen tallentamista digitaaliseen muotoon voi verrata elin- ja geenipankkiin. Viime kädessä näin muodostettavasta kielipankista on mahdollista kehittää kielen hengissä säilymisen välineistö, kuten kieliteknologi Kimmo Koskenniemi Kielipoliittisessa ohjelmassa (2009) kertoo.

Sanakirjat, puhekorpukset, mittavat tekstikorpukset, multimodaaliset aineistokokonaisuudet tarjoavat nykytutkijoille perusmateriaalia esimerkiksi teknologisiin sovelluksiin. Tuleville sukupolville ne kertovat, millainen jokin kieli elinaikanaan on ollut – ja tukevat varsinkin uhanalaisten kielten tapauksessa niiden elvyttämistä. 

Tieteen termipankki -idea on saanut alkunsa samaisesta kielipoliittisesta ohjelmasta. Se on yksi askel kamppailussa suomenkielisen tieteen puolesta. Pankkia ryhtyy edistämään kaikkien tieteellisten seurojen yhdysside, valtuuskunta TSV. Termipankkiin on tarkoitu  koota mahdollisimman monien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen termistö. Eri aloilla keruuta ja suomentamista on harrastettukin seurojen alkuajoista saakka, joillakin jo puolitoista sataa vuotta.  Tieteen termipankki olisi sekin verrattavissa muihin elinkaarta tukeviin ja elvyttäviin hankkeisiin.

Kansainvälisyyden päässilmäisimpien ajajien mukaan ainakin
luonnontieteiden kannattaisi Suomessa siirtyä kokonaan englannin kieleen.  Hyvän vasta-argumentin tuollaiselle ajattelulle tarjoaa juuri ilmestynyt Tiede-lehti. Siinä kerrotaan harrastelijoiden merkityksestä useilla luonnontieteen aloilla. Kun lintu- ja tähtitieteilijöitä tai perhostutkijoita on kutakin Suomessa vain jokin kourallinen, näillä aloilla on tuhansia, jopa joillakin yli kymmenen tuhatta harrastelijaa.  Intohimoiset amatöörit täydentävät ratkaisevalla tavalla tutkijoiden havaintoja ja tietoja. Harrastelijat ovat paljolti maallikoita, ja he harrastavat alaansa suomeksi!


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja