Auli Hakulinen
Pakkoenglantia
Käytettävissäni olevaan uuteen työkoneeseen asennettiin uudet ohjelmat, myös sähköpostiohjelma Thunderbird (’ukkoslintu’) ja verkkoselain Firefox (’tulikettu’). Sain myös uudistetun version antiikkisena pidettävästä WP-tekstinkäsittelyohjelmasta. Kaikkien kielenä on englanti.
Lähestyin yliopiston tietotekniikkapalvelua kyselemällä, eikö näistä voisi saada suomenkielisiä versioita. Ystävällisessä vastauksessa todettiin, että ” Kolmen kielen (suomi, ruotsi, englanti) tuki on hankalasti toteutettavissa Firefoxin ja Thunderbirdin osalta. Tämä johtuu selainten tavasta toteuttaa kielivalinta. Jokaiselle kielelle on tehty kokonaan erillinen ohjelma. Meidän pitäisi siis joko a) asentaa ohjelmista kaikki mahdolliset kieliversiot tai b) jo asennusvaiheessa tietää minkäkielinen versio ohjelmasta halutaan tietystä ohjelmasta asentaa. Käytännössä molemmat ratkaisut vähintään kolminkertaistaisivat jakeluun käytettävän työmäärän”.
Perustelu jatkui näin: ” Työasemien kielisyydessä on lähdetty siitä, että jos resurssisyistä on valittava vain yksi kieli, se olkoon englanti yliopiston kansainvälisen luonteen vuoksi”.
Jatkoin kirjeenvaihtoani hieman tiukemmassa sävyssä. Totesin, että yliopiston arviolta 45000 sähköpostin ja selaimen käyttäjistä ehkä muutamalla sadalla on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Vetosin jopa perustuslakiin. Sen mukaanhan kansalaisilla on oikeus saada palveluita äidinkielellään.
Sain taas ystävällisen vastauksen, jonka mukaan tietotekniikkapalvelussa kahden ihmisen resurssit eivät riitä kuin yhdestä kielestä huolehtimiseen, kun uusia sovelluksia on testattava koko ajan ja hoidettava muu tiedotus- ja opastustehtävät.
Kävi ilmi, ettei edes teknisesti helpommin toteutettavaa Internet exploreria (’tutkimusmatkailijaa’) voi saada kuin englanniksi. Perustuslakiin ei sen sijaan sovi vedota, koska Helpdesk [!] ja lähituki palvelevat vielä suomeksi. Palveluksi ymmärretään siis vain ihmiskontaktit, ei selainten ja ohjelmien kielisyyden vaaliminen.
Helsingin yliopisto julkisti kieliperiaatteensa kaksi vuotta sitten. Niiden tavoitteena on ”yhdistää kansainvälisyys ja vastuu maan kansalliskielistä”, eikä periaatteiden tasolla englantia pidetä siinä kansalliskieliä uhkaavana. Toistaiseksi ei abstraktien periaatteiden täydennykseksi ole laadittu toimenpide-ehdotuksia eikä suositeltavia käytännön menettelyjä. Niinpä vähäiset ”voimavarat”, hankala toteutettavuus tai tietyllä tavalla tulkittu kansainvälisyys voivat vesittää hyvätkin periaatteet.
Kieliperiaatteiden etusivulla oli seuraavanlainen motto:
If we do not promote language diversity we run the risk of a langue unique which will lead to a discours unique which will lead to a pensée unique.
Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa
Saako yliopistossa itse asentaa ohjelmia omalle työkoneelle? Ohjelmistotuki voi tietysti väittää, että on hankala palvella asiakkaita, jos joutuu sumplimaan eri kieliversioiden välillä ja miettimään, mistä valikosta löytyy kulloinkin kysytty toiminto. Ainakaan Windows-maailmasta en keksi teknistä syystä yksikielisyyden vaatimukselle. Tosin samanlainen päätös taisi olla tehty Tampereellakin jo aikapäiviä sitten. Se on ärsyttävää, koska se luo tunnelmaa, että oikeissa töissä ja oikeassa maailmassa ohjelmat vain ovat englanniksi kuten kaupan karamellit ja paras viihde. Sitten oikeissa töissä todellisuus tippuu niskaan.
Lisätietona mainittakoon, että työskentelen ohjelmistoteollisuudessa, suuressa, kansainvälisessä yrityksessä, jossa yrityksen virallinen kieli on englanti. Sisäiset tiedotteet laaditaan useammalla kielellä, mikä onkin järkevin valinta. Kotimainen asiakasviestintä ja siitä seuraava dokumentaatio on kuitenkin suomeksi (tai ruotsiksi), samoin kuin kaikki muukin normaali työntekijöiden välinen kanssakäyminen: käytäväpuheiden, palaverien ja palaverien pöytäkirjojen kieli on pääsääntöisesti suomi, ellei mukana ole kieltä ymmärtämättömiä.
Onkin todella tärkeää ja suuria summia säästävää, että asiakas ymmärtää viestin. On yllättävää, miten moni korkeakoulutettukin insinööri tai ekonomi kirjoittaa välillä melko käsittämättömiä tekstejä, määrittelyjä tai tarjouksia (englanti on tietenkin vielä huonompaa). Asiaa paranna kielen vaihtaminen tai jopa kieliasioiden huomiotta jättäminen tai huoleton toteaminen, että englanniksi hoidetaan.
Palatakseni vielä asiaan, ohjelmistot ovat meillä englanniksi, mutta mikään ei estä asentamasta suomenkielisiä versioita. Veikkaanpa, että uusien Windows 7 -versioiden myötä on ihmisiä, jotka vaihtavat kieliasetukset lennosta suomeksi . Kieliasetusten vaihtaminen ei onnistunut vanhoissa Windows-versioissa ilman erillistä kielipakettia, Linux-jakeluista en tiedäkään muuta kuin sen, että niissä perinteisesti kielet yms. on hoidettu kehnosti (lieko vaikuttanut tehokkaasti myös levinneisyyteen). Nykyään voi toki olla toisin...
Ehkä voi lisätä kieliversioita Firefox-ohjelmaan seuraavien sivujen avulla :
http://support.mozilla.com/en-US/forum/1/466743?s=language
"How can I change the browser language specifically in the browser so I can view it in other languages and not just english."
http://kb.mozillazine.org/Language_packs
http://kb.mozillazine.org/Editing_configuration
http://kb.mozillazine.org/Installing_extensions
about:config
, ottaen huomioon että :
- Suomen general.useragent.locale on fi (-> fi.xpi),
- ohjelman versionumeronne voi olla erilainen (esim. 3.6)
, lopulta käynnistämällä Firefoxin uudelleen.
Se toimi minun koneellani (Firefox versio 3.6).
Mutta se ei todellakaan voi ratkaista tätä resurssien ongelmaa.