Väärän tiedon viidakossa

Omakuva: Katariina Knuutinen.

Laitoin seitsemäsluokkalaiset kirjoittamaan fiktiivisiä uutisia. Omassa kotikaupungissa alkoi kuhista: jossain oli tapahtunut outo onnettomuus, ja toisaalla taas on rakenteilla uusi puisto.

Valeuutisten tehtailu käy kätevästi, koska perusuutisen rakenne on helppo: kerrotaan yleiskielisesti, mitä, missä ja milloin on tapahtunut. Tätä uutiskärkeä saatetaan sen jälkeen laventaa: miksi, miten ja millä seurauksella. Tekaistut faktat saa näppärästi kiedottua uutisen näköiseen tekstiin. Uskottavuutta on mahdollista rakentaa retoriikalla ja uutistekstilajin tunnuspiirteiden kautta.

Mis-, dis- ja malinformaatiota

Valeuutisten laatiminen on helppo ja havainnollistava peruskoulun kirjoitusharjoitus, mutta asia itsessään ei ole hauska ja kepeä. Väärää tietoa on valtavasti ja sellaiseen on törmännyt lähes jokainen suomalainen.

Mis informaatiota, siel disinformaatiota. Väärän tiedon jaottelun mukaan puhutaan misinformaatiosta, kun väärää tietoa jaetaan vahingossa, ja disinformaatiosta, kun väärää tietoa jaetaan tarkoituksella. Malinformaatiosta puhutaan, kun totuudenmukaista tietoa jaetaan luvatta ja tietoista haittaa tai vahinkoa aiheuttaen.

Kriittistä medialukutaitoa voi oppia ja opettaa. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Kriittisen lukemisen taidot puntarissa

Tällä hetkellä muun muassa koronapandemia, ilmastonmuutos ja tasa-arvoon liittyvät asiat ovat yleisiä mis- ja disinformaation aiheita. Oppilaitoksissa onkin koronapandemian aikana opeteltu paitsi uudenlaisia toimintatapoja myös totuteltu yllättävään (kriisi)viestintään.

Käsitys siitä, kenellä on vahvin tiedollinen auktoriteetti eli ketä uskotaan, ei ole aina kaikilla sama. Esimerkiksi kasvomaskien käyttämisen suosituksista viestitellään myös huoltajien kanssa. Kaikki eivät ole samaa mieltä siitä, pitääkö maskeja käyttää, vaikka terveysviranomaisilta tulisi siihen selkeä ohje. Sitä uskotaan, johon luotetaan. Sitä totellaan, jota seurataan.

Mediataitoja kartoittavien tutkimusten mukaan suomalaisilla on vahva usko siihen, että he kykenevät tunnistamaan verkossa väärän tiedon. Monilla on kuitenkin liiallinen käsitys omasta kriittisyydestään ja kriittisen medialukutaitonsa tilasta.

Carita Kiili ja Elina Hämäläinen tutkivat eri-ikäisten oppijoiden mediataitoja Critical-hankkeessa. Heidän mukaansa oppilaat ja opiskelijat arvioivat kriittisen lukemisen ja arvioinnin taitonsa pääsääntöisesti liian korkeiksi. Taitotasoon jää toivomisen varaa kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppilaitosmuodoissa. Isoja osaamiseroja on myös oppilaiden ja opiskelijoiden välillä kaikilla oppilaitosasteilla.

Tekstien arviointi vaatii hyvää lukutaitoa

Suomessa media- ja digitaalista lukutaitoa opetetaan varhaiskasvatuksesta lähtien. Lukuvuosi lukuvuodelta opetetaan tarkemmin ja syvällisemmin ymmärtämään ja tulkitsemaan erilaisia sähköisiä mediasisältöjä.

Kriittisen nettilukutaidon opetus aloitetaan esimerkiksi kirjoittajan ja julkaisijan tunnistamisesta. Alakoulun puolella opetusta tarvitaan erityisesti siinä, että luotettavat sivu erotetaan epäluotettavista. Tiedon syvällinen ymmärtäminen ja arviointi sekä eri lähteistä saatujen tietojen vertaileminen keskenään ovat lukiolaisten ja ammattikoululaisten haasteita.

Jo kirjoittajan asiantuntemuksen arviointi on haastava tehtävä monelle peruskouluikäiselle – etenkin kun sen liittää oppilaiden heikentyneisiin lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin. Uusimpien PISA-tutkimusten mukaan heikkoja lukijoita on 14 prosenttia peruskoulun päättävistä.

Kun yläkouluikäiset tekevät internet-tiedonhakua edellyttäviä tehtäviä, tietojen tarkistaminen useilta verkkosivuilta unohtuu helposti. Nopeus löytää vastaukset ja saada työ tehdyksi menevät sen edelle, että työ tehtäisiin tarkasti ja tietoja kriittisesti arvioiden. Asenteesta ei ole syyttäminen vain nuorisolaisia; nopeus on nykyään monessa toiminnassa valttia.

Tarkkuutta, tarkkuutta. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Maailman monilukutaitoisin maa

Väärän tiedon tunnistamisen taidot kytkeytyvät lukutaitoon sekä metakognitiivisiin eli (kriittisen) ajattelun taitoihin. Mediakriittisyyden opettaminen on myös mielenterveystyötä, koska väärä tieto aiheuttaa tutkimusten mukaan stressiä, ahdistuneisuutta, surua ja masennusta.

Hiljattain julkistetun kansallisen lukutaitostrategian visiona on Suomi – maailman monilukutaitoisin maa 2030. Tähän visioon sisältyy myös taito suunnistaa väärän ja oikean tiedon viidakossa.

Järvenpään Yhteiskoulu

Lue lisää

• Medialukutaito Suomessa -sivusto (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti)
• CRITICAL-hankkeen sivut
• Kansallinen lukutaitostrategia 2030 (Lukuliike)
  

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele