Siirry sisältöön
Haku

Äikät


Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?




21.11.2018 10.06
Äikät: Katariina Knuutinen

”Ahdistavaa, kun muut katsoo ja kuuntelee tarkasti”

Esiintyminen jännittää, mutta sitä halutaan harjoitella.

Omakuva: Katariina Knuutinen.
Järvenpään Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Katariina Knuutinen.

Tein yläkoulun oppilailleni pienen kyselyn heidän esiintymiskokemuksistaan ja asenteistaan esiintymiseen liittyen. Peruskoulun aikana on pidetty esitelmiä. On ehkä tehty näytelmiä tai pieniä runoesityksiä. Moni on esitellyt jonkun asian Powerpointin avulla. On väitelty ja keskusteltu muiden toimiessa yleisönä. Osa on esiintynyt koulun juhlissa.

Kokeneitakin esiintyjiä on: Joihinkin harrastuksiin kuuluu esiintyminen, ja joku on osallistunut koulun Talent-show’hun. Oppilaskunnan edustajana tai puheenjohtajana on ollut velvoitettu esiintymään eri yhteyksissä. Jos on voittanut mitalin, se on pitänyt hakea lavalta muiden katsoessa.

Yleisön edessä

Valtaosaa oppilaista esiintyminen jännittää. Muutamien mielestä koulussa pitäisi olla enemmän tilanteita, joissa esiintymistä voisi harjoitella. Esiintymisharjoituksista koetaan olevan hyötyä etenkin peruskoulun jälkeisen elämän kannalta. Esiintymisharjoitukset voivat tuoda vaihtelua kouluarkeen: ”Esiintyminen on kivaa, koska silloin ei tarvitse tehdä tehtäviä”.

Moni kertoo jännittävänsä esiintymistä ainakin jonkin verran. Jännittäminen voi olla positiivista vireytymistä: ”Aluksi on jännittänyt aika paljon esittää asioita, mutta ei se loppujen lopuksi ole niin paha juttu” ja ”Kun saa pitää esitelmän itseä kiinnostavasta aiheesta, ei jännitä niin paljon”.

Vaikka esiintyminen ei aina ole mieluista, esiintymisharjoituksissa nähdään selvä hyöty: ”En tykkää esiintyä, koska en tykkää olla huomion keskipisteenä. Välillä on kuitenkin hyvä esiintyä” ja ”On tuntunut vaivautuneelta esiintyä, sillä en ole tottunut esiintymistilanteeseen, mutta harjoituksesta se menee”. On myös oppilaita, joiden on mahdotonta esiintyä koko luokan edessä. Onneksi vaihtoehtojakin tällaiselle esiintymiselle on.

Mieluiten oppilaat esiintyvät suht pienelle ja melko tutulle ryhmälle. Isojen opetusryhmien kanssa esitelmiä ja muita suullisia töitä täytyy teettää myös pareittain tai ryhmissä. Jos 26 oppilaan opetusryhmässä jokainen oppilas pitää luokalle kymmenen minuutin esitelmän, tähän kuluu jo pelkät esiintymisajat huomioiden muutama oppitunti enemmän kuin 16 oppilaan opetusryhmässä. Jotain jää sitten vastaavasti pois.

Esiintymistaitoa esiintymällä

Esiintymistilanteissa ollaan haavoittuvia: ollaan paljaana muiden edessä. Luokassa vallitsevat valta-asetelmat ja mahdolliset kiusaamistilanteet havaitsee suullisten tehtävien ja esiintymistilanteiden yhteydessä herkemmin kuin vaikkapa silloin, kun kirjoitellaan kukin omalla tietokoneellaan TET-raportteja tai alleviivataan predikaatteja lauseenjäsennystehtävissä.

Esiintymisharjoitukset ovat usein myös hyviä yleisöharjoituksia. Osalle oppilaista yleisönä oleminen on rentoa kuuntelemista, mutta osalle puhdasta tylsyyttä: ”Tylsää kuunnella, kun joku puhuu!” Pitää saada tehdä, osallistua, olla itse äänessä – kunhan ei muiden edessä! Yleisön roolia täytyykin harjoitella siinä missä esiintyjän: kuinka malttaa mielensä olla huutelematta mitään väliin, miten odottaa vuoroa täsmentää tai korjata jotain asiaa. Esiintymisen onnistuminen on aina esiintyjän ja yleisön vuoropuhelua: ”Esiintyminen ei ole kivaa, jos yleisö ei keskity siihen”.

KATARIINA KNUUTINEN
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Järvenpään Yhteiskoulu

Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
22.11.2018 10.26
Ari S. Toteelinen
Vaikeaa on ilman opetusta
Kun muistelen omaa kouluaikaani, oikeastaan vain laulukokeet (joissa piti laulaa koko luokan kuullen) ja liikuntatunnit olivat pahempia kuin esityksen pitäminen. Ja minä sentään olisin pitänyt esittämisestä, jos asian hallitseminen olisi riittänyt.

Opetetaanko kouluissa nykyisin esiintymistä? Jos se jää luonnollisen oppimisen varaan (opitaan siitä, miten muiden nähdään esiintyvän), on aika heikot eväät.

Kauan sitten alkeiskouluissa (triviaalikouluissa) opetettiin kolmea "triviaalia" ainetta: grammatiikkaa, dialektiikkaa ja retoriikkaa. Ainakin periaatteessa. Mutta opetetaanko retoriikkaa eli puhetaitoa nykyisin lainkaan? (Minulle Aristoteleen "Retoriikka" oli aika mullistava kokemus: miksi koulussa ei opetettu mitään tällaista?)
22.11.2018 14.12
Vaskilohi
Omina kouluaikoinani ei retoriikkaa juuri ainakaan sillä nimellä opetettu, mutta ehkä nyt tilanne on paremmin. Eipä juuri esiintymistäkään, ei korkeakoulussakaan, vaikka sieltä valmistuvien kuitenkin oletetaan pystyvän esiintymään. Harjoitusesiintymisiä on toki, mutta niiden pitoon ei juurikaan valmenneta. Mielestäni tämä ei ole ihan triviaali ongelma, koska huonolla esiintymistekniikalla hyväkään asia ei välity kuulijoille.

Retorisia taitoja olisi toisaalta mielestäni hyvä opettaa jo itsepuolustusmetodina – retoriikkaa tuntematon on altis muiden retorisille tempuille, ja siten helpommin manipuloitavissa. Populismin ja someraivojen aikakaudella (vai ovatkohan kaikki aikakaudet sellaisia) ei lienisi haitaksi, jos mahdollisimman moni osaisi tunnistaa retoriset kikat ja heittää jäitä hattuun niiden edessä, vaikkei itse niitä muuten käyttäisikään.