Hybridiuhkasta hybridisuurlähettilääseen

Kielitietoisuus on valttia hybridi-sanojen käytössä.

Vuoden 2022 aikana ovat monet hybridi-alkuiset yhdyssanat tulleet entistä tutummiksi, erityisesti hybridivaikuttaminen ja hybridiuhkat. Osaamme yhdistää ne kaatuviin verkkopalveluihin, toimimattomiin maksukortteihin ja jonkin valtion naapurinsa rajalle kuljettamiin turvapaikanhakijoihin. Joitakuita voi kuitenkin askarruttaa, mitä hybridi näissä sanoissa merkitsee.

Hybridi on alkujaan biologian termi. Sen suomalainen vastine risteymä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kahden perimältään erilaisen yksilön – eläimen tai kasvin – jälkeläinen. Hybridillä on paljon laajentunutta käyttöä, jolle Kielitoimiston sanakirja esittää synonyymeiksi sanat yhdistelmä ja sekamuoto. Esimerkiksi hybridiautoissa käytetään sekä polttomoottoria että sähkömoottoria. Moni on korona-ajan jälkeen osallistunut hybridikokouksiin, joko paikalla tai etäyhteyden kautta.

Hybridi on laajentuneessa käytössä myös säädös- ja virkakielessä. Näissäkin ilmauksissa yhdistyy yleensä kaksi asiaa. Säädöksistä löytyy hybridikokousten lisäksi korona-ajalta tuttu hybridistrategia, johon kuuluivat sekä kokoontumisrajoitukset että toimet koronataudin löytämiseksi ja hoitamiseksi. Laajentuneessa käytössä hybridi voi koostua useammastakin kuin kahdesta osasta. Esimerkiksi hyvinvointialueiden hybridiohjauksessa yhdistetään säädösten, määrärahojen ja informaation avulla ohjaamisen keinoja.

Turvallisuuspolitiikan hybridi-käsitteet hybrideinä

Turvallisuuspolitiikan termit hybridiuhka ja hybridivaikuttaminen esiintyvät myös säädös- ja virkakielessä. Tämän aihepiirin sanat eivät tunnu olevan merkitykseltään samalla tavoin yhdistelmiä kuin muut hybridi-sanat, joilla tarkoitetaan yhdistelmän kokonaisuutta. Turvallisuuspolitiikan sanoja taas käytetään pikemminkin yläkäsitteinä, joilla viitataan joskus yhteen, joskus useampaan uhkan, vaikuttamisen tai sodankäynnin keinoon:

[Uuden rajavartio]Lain turvin Venäjän rajan voisi sulkea turvapaikanhakijoilta, jos Venäjä kohdistaisi hybridivaikuttamista rajaan heidän avullaan.

Hallituksen esityksen [uudeksi valmiuslaiksi] lähtökohtana on laajasti tunnistettu tarve reagoida hybridiuhkiin, kuten rajaturvallisuuden vaarantumiseen tai tietoliikenteen ja tietojärjestelmien toimivuuden vakavaan vaarantumiseen.

Kielitoimiston sanakirja määrittelee hybridisodan aseellisen sodankäynnin ja erilaisten aseettomien vaikutuskeinojen hybridiksi. Edellisissä esimerkeissä suuren turvapaikanhakijoiden joukon kuljettaminen Suomen rajalle tai tietoliikenteen ja järjestelmien häiritseminen edustavat kuitenkin pelkästään aseetonta vaikuttamista.

Monista määritelmistä Kielitoimiston sanakirjan kuvaama kahtalaisuus puuttuukin, vaikka niissä mainitaan myös sotilaalliset toimet. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus kuvaa määritelmässään, että hybridiuhka voi ilmetä esimerkiksi politiikassa, taloudessa, tiedottamisessa sekä sotilas- tai siviilitoiminnassa. Uhka luodaan keinoilla, joita on vaikea havaita ja joiden tekijää on vaikea osoittaa. Tavanomaiset sodankäyntitavat eivät siis kuulu keinovalikoimaan, vaikka sotilastoiminta mainitaan.

Täsmennystä hybridi-sanan merkitykseen eivät tuo Suomen viime hallitusten turvallisuusselonteotkaan. Lisäksi niissä käytetään samoista ilmiöistä eri termejä. Sanna Marinin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa hybridivaikuttamisen keinoiksi mainitaan poliittiset, diplomaattiset, taloudelliset ja sotilaalliset keinot sekä informaatio- ja kybervaikuttaminen. Puolustusselonteossa taas todetaan, että jos hybridivaikuttamiseen kuuluu sotilaallista voimankäyttöä, kyse on laaja-alaisesta vaikuttamisesta. Sekaannusta voivat tuoda myös sanat kybervaikuttaminen, kyberuhka ja kybersota, joilla tarkoitetaan tietoverkkojen ja järjestelmien häirintää. Ne ovat vastaavien hybridi-alkuisten sanojen alakäsitteitä.

Alussa oli hybridisodankäynti

Turvallisuuspolitiikan hybridi-alkuiset sanat ovat sanavaroissamme melko uusia tulokkaita. Vanhin verkosta löytämäni esiintymä on hybridiuhka, jota käytetään Ulkopoliittisen instituutin tutkimushankkeen selostuksessa vuodelta 2008. Vuosina 2014 ja 2015 ilmaantuivat hybridiuhkan lisäksi hybridisota ja -sodankäynti ainakin ulkoministeriön, Ulkopoliittisen instituutin ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen teksteihin. Keskusteluun Euroopan turvallisuudesta nämä käsitteet toi Krimin miehitys.

Hybridivaikuttaminen esiintyy Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa 2015 ja turvallisuusselonteoissa 2016–17. Tämän jälkeen käsitteet ja niiden määritelmät alkoivat esiintyä hallituksen esityksissä, ja näin on ollut myös Marinin hallituksen aikana. Varsinaisessa säädöstekstissä sanat eivät juuri esiinny, paitsi hybridiuhka laissa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.

Turvallisuuspolitiikan hybridi-alkuiset käsitteet ovat tuontitavaraa. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimuskatsauksessa 2015 kerrotaan, että sanaa hybrid warfare oli tuolloin käytetty Yhdysvalloissa usean vuoden ajan. Sitä käytettiin kuvaamaan tavanomaisten ja epätavanomaisten sodan keinojen yhdistämistä Irakin ja Afganistanin sodissa.

Tarpeellisia erikoistermejä vai ”hybridi-slangia”?

Hybridiuhka ja hybridivaikuttaminen ovat turvallisuuspolitiikan tavallisimmat hybridi-sanat. Nämä aihepiirin perussanat ovat puolestaan synnyttäneet uusia hybridi-alkuisia sanoja, joissa ei ole kyse sen enempää yhdistelmästä kuin yläkäsitteestäkään. Sen sijaan näissä sanoissa hybridi-alku on lyhentymä hybridiuhkasta tai hybridivaikuttamisesta. Ellei ole perehtynyt aiheeseen, voi olla vaikea päätellä, että hybridisuurlähettiläs edustaa Suomea hybridiuhkien torjuntaa koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä ja hybridianalyysi on tiedon tuottamista hybridiuhkista tai hybridivaikuttamisesta.

Lyhyiden ilmausten tarve on ymmärrettävä, mutta lyhentymäsanojen muodostaminen kertoo myös, että kirjoittajille ja saman aihepiirin tunteville lukijoille niiden yhteys hybridiuhkaan tai -vaikuttamiseen on itsestään selvä. Viime vuosien vilkas turvallisuuspoliittinen keskustelu ja sen termit voivat olla syynä siihen, että hallituksen mielestä oli luontevaa nimetä koronastrategiansa juuri hybridistrategiaksi eikä vaikkapa kahden kärjen strategiaksi. Laajemmalle yleisölle strategian hybridiys saattoi jäädä käsittämättömäksi.

Hybridi-sanat: harkinnan paikka

Hybridi-alkuiset sanat ovat vakiintuneet osaksi erikoisalojen kielenkäyttöä. Niitä voi pohtia myös esimerkkinä siitä, miksi asiantuntijoilta vaaditaan kielitietoisuutta, kun he nimeävät ilmiöitä teksteissään ja puhuvat niistä eri yleisöille. Kielitietoinen kirjoittaja huomaa harkita, aukeaako hybridi-sanan merkitys asiantuntijapiiriä laajemmalle joukolle ja missä yhteydessä se on viestivä. Erityinen vastuu on säädösten valmistelijoilla, sillä pykälätekstin ja esitöidenkin ilmaukset leviävät hallinnon tekstiketjuja pitkin myös muille kuin asiantuntijoille tarkoitettuihin teksteihin.

Tekstin ymmärtämiseen vaikuttavat olennaisesti sananvalinnat. Erityisen tärkeitä ovat organisaatioiden nimet, joiden pitäisi ilmaista organisaation tehtävä yleistajuisesti. Kaikille tuskin on selvää, mikä on Kotkassa sijaitseva hybridiyksikkö, jollaisessa asuu sekä oleskeluluvan saaneita että sitä vasta hakeneita alaikäisiä maahanmuuttajia. Eipä kumma, että sitä on epävirallisesti kutsuttu myös alaikäisyksiköksi.

Kielitietoinen kirjoittaja selvittää myös, onko sopivalta tuntuva termi tarpeeksi yksilöivä. Sulkavalla ja Urjalassa hybridiyksikkö onkin ensihoitajan ja pelastajan muodostama työpari. Verolainsäädännössä hybridiyksikkö taas on itsenäinen verovelvollinen yhden maan mutta ei toisen maan lakien mukaan. Sana on siis oikeastaan yhdistelmäyksikön yleisnimitys eikä tarkkarajainen termi. Tarkistamisessa auttaisi säädöstermien tietokanta, mutta se onnistuu toki myös verkkohakuja tekemällä, jos tarpeen vain huomaa. Kielitietoisuus on asenne.

Kielitietoisuus avain selkeään kieleen

Kielitietoisuutta voi kehittää. Hyvään alkuun auttaa verkkokurssi Toimiva hallinto on kielestä kiinni, ja hyödyksi ovat myös muut Kotimaisten kielten keskuksen Hyvä virkakieli -kurssit. Termejä laadittaessa kannattaa aina tutkia Kielitoimiston sanakirjaa.

Kielitietoisuutta pyrkii lisäämään myös 2023 julkaistava selkeän kielen kansainvälinen ISO-standardi, jonka mukaan teksti on kieleltään selkeä, jos sen sanasto, rakenne ja muotoilu auttavat lukijaa helposti löytämään tarvitsemansa tiedon, ymmärtämään sen ja käyttämään tietoa hyväkseen. Keskeistä hyvään virkakieleen pyrittäessä on kohderyhmän ja sen tarpeiden miettiminen, ja tämä on edellytys myös hallintolain hyvän kielen vaatimuksen täyttämiselle.

AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 8. marraskuuta 2022.

Lähteet ja lisälukemista:

Palaa otsikoihin