Julkishallinnon strategia herättää toiveita

Hyvä virkakieli kuuluu muutoksen edellytyksiin.

Joulukuun 1. päivänä julkistettiin Julkisen hallinnon uudistamisen strategia. Sen on tarkoitus ohjata julkisen hallinnon kehittämistä 2020-luvulla. Virkakielen kehittämisessä strategia on merkittävä virstanpylväs. Lukija, kysyt varmaan miksi. Strategioitahan tulee aina uusia, ja jotkut vaikuttavat työhön enemmän, toiset vähemmän.

Julkishallinnon uudistamisen strategia on ensimmäinen valtion kehittämissuunnitelma, jossa kielenkäyttö tunnistetaan osaksi hallinnon työtä. Aiemmin virkakieltä on aina kehitetty erikseen. Niin tehtiin esimerkiksi vuoden 1981 virkakielikomitean mietinnössä ja vuoden 2014 Hyvän virkakielen toimintaohjelmassa. Molempien laatijat huomasivat, että on tehtävä ehdotuksia myös virkatyön organisoinnista yleisemmin, jotta tulosta kielenkäytössä tulisi.

Mikä strategia, miksi ja miten?

Strategian laatiminen sisältyy hallitusohjelmaan Osaava ja osallistava Suomi. Ohjelmassa annettiin strategian tavoitteeksi, että koko maan alueella ja molemmilla kansalliskielillä vallitsee hyvä julkinen hallinto, että digitaalista esteettömyyttä kehitetään ja selkeän hallinnollisen kielen käyttöä laajennetaan.

Koska strategia ohjaa niin valtiota kuin kuntiakin, sitä valmisteltiin yhteisvoimin Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön johdolla. Valmisteluun haluttiin saada mukaan suuri joukko. Vuoden aikana järjestettiin kymmeniä yhteistilaisuuksia. Koronakriisin alettua ne jatkuivat verkossa. Kaikille avoin kuuleminen oli otakantaa.fi-palvelussa auki koko kesän 2020.

Kotimaisten kielten keskuksessa tietenkin ilahduimme siitä, että hallitus näki kielenkäytön kehittämiskohteena muun työn rinnalla. Halusimme osallistua ja tuoda strategiatyöhön näkemyksemme siitä, miten pitkälti hallinnon työ on kielenkäyttöä. Oli tarpeen tehdä näkyväksi sekin, kuinka paljon työn onnistumiseen ja yhteiskunnan ilmapiiriin vaikuttaa kommunikaation ja tekstien laatu.

Strategia lupaa, pyrkii ja linjaa

Julkisen hallinnon uudistamisen strategia sisältää lupauksen yhteiskunnalle, kuusi hallinnon päämäärää ja seitsemän toimintalinjausta, jotka näyttävät, miten päämääriä voidaan toteuttaa käytännössä. Lupauksen mukaan arki on tulevalla vuosikymmenellä kestävää, yhteiskunta toimii ja on turvallinen.

Kuusi päämäärää kuvastavat yhteiskuntamme arvoja: hallinnossa huomioidaan moninaisuus, vahvistetaan yhdenvertaisuutta, kannetaan ympäristövastuu, kuvitellaan luovia ratkaisuja (kyllä, kuvitellaan – lue strategia!), tehdään päätöksiä tiedon pohjalta, rakennetaan luottamusta ja toimitaan yhdessä.

Kielenkäyttö liittyy kaikkiin kuuteen päämäärään, mutta yhdessä niistä se on sanottu julki: Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa, ja se edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Jotta tämä oikeus toteutuisi, on myös päämäärän seuraavasta virkkeestä tultava totta: Se [hallinto] palvelee, viestii selkeästi, kuuntelee ja luo mahdollisuuksia osallistua.

Toimintalinjaukset ja toimenpiteet

Toimintalinjaukset esitetään me-muodossa: toimimme yhdessä, rohkaisemme osallistumaan. Strategian lukija kutsutaan näin osallistumaan sen toteuttamiseen. Linjauksia on konkretisoitu esittämällä toimenpiteitä, joita ilman muutosta ei synny. On esimerkiksi kehitettävä hallinnon kielenkäyttöä ja viestintää niin, että ne paremmin tukevat yhdenvertaisuutta. Tämä tekee mahdolliseksi järjestää palvelut monimuotoisesti ja yhdenvertaisesti linjauksen mukaan.

Kuten strategioissa yleensä, toimenpiteet ovat yleisellä tasolla, ja varsinkin kieltä koskevat: vahvistamme luottamusta – – ymmärrettävällä viestinnällä, käytämme kieltä, joka on ymmärrettävää asianosaisille. Käytännössä tarvitaan monipuolisesti kielellisiä taitoja, sillä on osattava lähestyä erilaisia ihmisiä heidän eri elämäntilanteissaan. Selkokieltä ei mainita, eikä ole selvää, sisältyykö se ymmärrettävään kieleen ja selkeään viestintään. Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tavoittelemisessa selkokieli on olennaisen tärkeää.

Kieli läpäisee hallinnon työn

Selkeä ja ymmärrettävä kielenkäyttö mainitaan niissä toimintalinjauksissa, jotka koskevat kansalaisten palveluja, osallisuutta ja yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa. Toimiva kielenkäyttö vaikuttaa tietysti myös hallinnon sisäiseen työhön: myös sisäiset asiakkaat kaipaavat selkeää viestintää.

Linjaus Toimimme yhtenäisesti ja yhdessä ohjaa hallintoa tulemaan ulos lokeroistaan ja lisäämään keskinäistä yhteistyötä poikkihallinnollisissa hankkeissa ja tiimeissä. Niissä kannattaa huolehtia myös siitä, että tiimeissä ja hankkeissa eri alojen kieli ei ole yhteistyön esteenä. Vielä tärkeämpää on, ettei hankkeiden kielenkäyttö vieraannuta työntekijöitä uudistuksista. Tarvitaan maanläheistä, ymmärrettävää kieltä.

Linjauksen edellytyksenä on, että Vahvistamme julkisen hallinnon yhteistä toimintakulttuuria ja laajennamme yhteisiä tukipalveluita. Myös tässä olisi tilaisuus antaa apua kielenkäytön kehittämiseen. Hallinnossa on tärkeää kuulla useammin ihmisten kokemuksia siitä, miten tekstit toimivat ja miltä ne tuntuvat. Kynnys siihen madaltuu, jos palautteen hankkimiseen kannustetaan ja siihen on tarjolla yhteisiä helppokäyttöisiä työkaluja. Yhteisiin tukipalveluihin voisi kuulua myös kielenkäytön koulutus.

Virkakielityön kehitys riippuu toimeenpanosta

Strategia herättää toiveita, mutta sen vaikutus luonnollisesti riippuu toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto valmistelevat toimeenpano-ohjelmaa 2021–2022. Se on tarkoitus tehdä yhdessä sidosryhmien kanssa, ja ohjelmaa aiotaan päivittää jatkuvasti. Me virkakieliasiantuntijat toivomme, että ohjelmaan sisältyisi konkreettisia virkakielityön hankkeita, joilla selkeytetään kielenkäyttöä.

Ajantasaista toimeenpano-ohjelmaa voi tulevina vuosina katsoa julkisenhallinnonstrategia.fi-sivustolla. Seurantaryhmä koostuu ministereistä, ja toimeenpanosta tehdään laajempi arvio vuonna 2022. Toivottavasti näemme silloin, että virkakielityötä ei valtavirtaistettu vain strategiassa, vaan se on edennyt lupaavasta aloitteesta osaksi hallinnon arkista työtä.

AINO PIEHL
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 15.12.2020.

Lähteet ja lisälukemista

Palaa otsikoihin