Entä jos pidättäydyttäisiin pidättäytymästä

Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan, voidaanko sama asia sanoa suoremmin ja yksinkertaisemmin.

Lakitekstin verbit pidättyä ja pidättäytyä tuntuvat minusta usein hankalilta, ja jouduin miettimään niiden merkitystä lauseyhteydessä äskettäin saamani kysymyksen takia. Niitä on jonkin verran suomalaisessa lakitekstissä ja runsaammin EU-säädöksissä.

Verbit ovat merkitykseltään samat. Kielitoimiston sanakirja selittää ne näin: ’olla tekemättä jotakin’, ’olla ryhtymättä tai puuttumatta johonkin’, ’kieltäytyä jostakin’. 1951–61 ilmestynyt Nykysuomen sanakirja kertoo lisäksi, että pidättyä on refleksiivinen johdos pidättää-verbistä eli sen merkityksessä korostuu, että toimija itse pidättää itseään tekemästä jotakin.

Pidättyä ja pidättäytyä eivät ole yleiskielessä aivan tavallisia, mutta eivät hyvin harvinaisiakaan; niiden sävy on kirjallinen. Yleiskielessä ne esiintyvät yksinkertaisemmissa rakenteissa kuin säädöskielessä. Usein verbiä täydentää vain substantiivi: Investoinneista on ollut pakko pidättäytyä. Mielestäni yleiskielessä korostuu se merkityksen piirre, että tekijä jättää jonkin asian tekemättä tietoisella päätöksellä.

Avustusjärjestö ja Suomen viranomaiset pidättäytyivät sunnuntaina kertomasta naisen nimeä, ikää tai muitakaan tietoja.

Vanhan käsitteen perillinen

Useimmin pidättyä ja pidättäytyä esiintyvät lakitekstissä, jossa säädetään, että jollakin toimijalla on oikeus pidättyä maksusta tai suorituksesta. Kyseessä on oikeussuojakeino sen varalta, että toinen osapuoli rikkoo sopimusta. Tyypillinen esimerkki: Ostajalla on myyjän viivästyksen perusteella oikeus pidättyä maksamasta kauppahintaa.

Juristeille periaate ja sen nimittäminen pidättymiseksi on tuttu, mutta muille välttämättä ei. Olisiko yleisesti ymmärrettävämpää ilmaista asia muulla tavalla kuin käyttämällä verbejä pidättyä tai pidättäytyä?

Virka-apua ei saa antaa, jos kuluttaja saattaa todennäköiseksi, että hänellä on tavaran myyjän sopimusrikkomuksen vuoksi oikeus pidättyä maksamasta kauppahintaa.

> olla maksamatta kauppahintaa

Voidaanko meidät määrätä pidättäytymään?

Kun pidättyä ja pidättäytyä esiintyvät lakitekstissä, kysymys ei aina ole siitä, että lauseen ilmaisema tekijä voi päättää itse pidättymisestään. Verbi esiintyy myös pakon ilmauksissa, jolloin syntyy hieman nurinkurinen ajatuskulku: jollekin määrätään pakko pidättää itseään tekemästä jotakin. Olisiko siis seuraavissa esimerkeissä luontevampaa ilmaista asian toisin?

Rahanpesun selvittelykeskuksessa työskentelevä päällystöön kuuluva poliisimies voi antaa ilmoitusvelvolliselle määräyksen pidättyä suorittamasta liiketoimia enintään viiden arkipäivän ajaksi, jos tällainen pidättyminen on tarpeen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi tai selvittämiseksi.

> määräyksen olla suorittamatta liiketoimia – –, jos tällainen menettely on tarpeen – –.

EU-säädöksissä pidättäydytään usein

Pidättäytyä ja pidättyä esiintyvät erityisen usein EU-säädöksissä. Taustalla on ainakin alkutekstille mahdollisimman läheisen vastineen tarve, mutta kyse voi olla myös sävyn sopivuudesta. Voisi ajatella, että silloin kun jäsenvaltioiden yhteisesti sopiman säädöksen velvoitus tai lupa kohdistuu jäsenvaltioihin itseensä, sopii tilanteisiin omalla päätöksellä pidättäytymisen merkitysvivahde. Sama ajatus on englannin verbissä to refrain, jonka vastineena pidättäytyä tai pidättyä tavallisesti esiintyvät. Muissakin kielissä valittuun verbiin liittyy yleensä oman päätöksen merkitys, mutta ei aina. Kuitenkin pakon ilmaukset ovat tavallisia juuri EU-säädöksissä. Näissä tapauksissa suora velvoite tuntuisi selkeämmältä:

Jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, joka saattaisi haitata viraston toimintaa tai sen tavoitteiden saavuttamista.

> Jäsenvaltiot eivät saa harjoittaa toimintaa, joka – –.

Selvä merkitys ja määräaikaisuus

Olen myös miettinyt, onko verbien merkitys käyttöyhteydessään selvä. Verbit pidättäytyä ja pidättyä sisältävät ajatuksen siitä, että kyseessä on jatkuva prosessi, koska itsensä pidättelyllä täytyy luontevasti olla jokin takaraja. Joissain yhteyksissä sellainen onkin ilmaistu. Seuraavista esimerkeistä käy ilmi, ettei pidättyminen ole väliaikaista, ja siksi pidättyä-verbin tilalla voisi olla suorempi sananvalinta.

Jäsenvaltio voi pidättyä määräämästä maahantulokieltoa, kumota sen tai lykätä sitä yksittäistapauksissa humanitaarisista syistä. 

> voi olla määräämättä

Toisissa tapauksissa voi olla epäselvää, onko kyse määräaikaisesta toiminnasta vai pysyvästä. Seuraavasta esimerkistä ei käy suoraan ilmi, kuinka kauan liittymän ostaja voi pitää osan maksusta itsellään. Vaikka on todennäköistä, että niin voi tehdä esimerkiksi korvausvaatimuksen ratkaisemiseen asti, voisi muille kuin asiantuntijoille olla selvempää panna tämäkin seikka ilmi.

Liittymän kytkemisen jälkeen liittyjällä on oikeus pidättyä maksamasta sellaista osaa maksusta, joka on tarpeen viivästykseen perustuvan korvausvaatimuksen vakuudeksi.

> olla maksamatta korvausvaatimuksen vakuuden suuruista osaa maksusta siihen asti, että vaatimus on ratkaistu.

Mutkikkaat rakenteet

Varsin usein lakiteksti ilmaisee monitahoisia asioita ja sen virkerakenteetkin ovat monimutkaisia. Suhteellisen harvinaiset pidättäytyä tai pidättyä voivat haitata ymmärtämistä, jos rakenne on hankala hahmottaa. Seuraava esimerkki voi olla vaikea, koska siitä on tiiviyden vuoksi jätetty jotain sanoittamatta (keille oleskelulupia myönnetään). Lisäksi virkkeeseen sisältyy kaksisanainen termi työntekijän oleskelulupa, jota ei voi hajottaa lauseeseen eri kohtiin (esim. myöntämästä oleskelulupia ulkomaalaisille työntekijöille). Pidättäytyä-verbistä luopuminen johtaa muunkin virkkeen muuttamiseen helpommaksi hahmottaa.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi tehdä päätöksen, että pidättäydytään työntekijän oleskelulupien myöntämisestä sellaisen työnantajan tai toimeksiantajan palvelukseen, joka itse tai edustajansa välityksellä on antanut viranomaiselle 186 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.

> ettei työntekijöiden oleskelulupia myönnetä, jos tuleva työnantaja on – – antanut – – virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja – –.

Selkeämpää ja ymmärrettävämpää kieltä

Oikeustieteellisen tiedekunnan Legal Tech Lab -projektin tekemän kyselyn mukaan 72 prosenttia suomalaisista kokee lakiin liittyvien asioiden olevan maallikolle vaikeita ymmärtää. Jos asia tuntuvat vaikeilta, lisää hankaluutta tuottavat mutkikkaat rakenteet ja sanat, joiden merkityksestä tekstiyhteydessä lukija ei ole aivan varma. Edellisissä esimerkeissä verbeille pidättyä ja pidättäytyä tuntui löytyvän vaihtoehtoinen ilmaus vähällä vaivalla.

Saman kyselyn mukaan 52 prosenttia vastaajista pitää viranomaisviestintää vaikeana. Helpottuisiko se yhdeltä pieneltä osalta, jos pidättäytyisimme pidättäytymästä?

AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 29.11.2017.

Palaa otsikoihin