Vaikuttaminen on vaikea sana

Johanna Nurmi valaisee kolumnissaan lasten ja nuorten käsityksiä vaikuttamisesta.

Kävin kesäkuun alussa Rovaniemellä tutustumassa lasten demokratiakasvatuspilottiin. Kahdessa paikallisessa päiväkodissa on opeteltu ja harjoiteltu erilaisia demokratiataitoja. Pienimmät osallistujat ovat kolmevuotiaita ja vanhimmatkin vasta kuuden vuoden ikäisiä.

Opettelun etenemisestä raportoitiin kuvin, askarteluin ja tarinoin. Oman näkökulmansa asiaan antoivat lasten lisäksi heidän vanhempansa ja tietysti myös pilottipäiväkotien henkilökunta. Kaikki osapuolet vaikuttivat aidosti innostuneilta asiasta. Pilotti opettaa lasten lisäksi paljon myös meille aikuisille. Minulle ainakin.

Hankkeen aikana on haastateltu yli 180 lasta. Heiltä on kysytty muun muassa mitä tarkoittavat sanat vuoropuhelu, päättäminen, kuunteleminen, äänestäminen, osallistuminen ja vaikuttaminen. Voi millaisia merkityksiä lapset näille sanoille antoivatkaan! Ja miltä ne näyttävät verrattuna Kielitoimiston sanakirjan määritelmiin.

 

	Lapset	Kielitoimiston sanakirja
Vuoropuhelu	”Ensin toinen juttelee ja sitten toinen” ”Ei puhuta päällekkäin” ”Se on vähän niin kuin soittamista”	keskustelu; dialogi
Päättää	”Päätetään mitä tehdään tai mitä leikitään” ”Päättää ekaksi, sitten tekee” ”Tehdään sitä, mikä on kivaa”	tehdä päätös, ratkaista
Kuunnella	”Että kuuntelee toista, kaveria, äitiä, isää, opettajaa. Ei keskeytetä. Ollaan hiljaa.” ”Korvalla kuunnellaan” ”Hiljaista ääntä ei voi kuulla”	havainnoida kuuloaistilla, seurata kuulon avulla ottaa huomioon, varteen, vaarin; noudattaa jkn kehotusta, neuvoja, totella
Äänestää	”Ensin kuunnellaan ihmisiä ja sitten äänestetään” ”Että sanoo, mitä haluaa tehdä. Katsotaan, mikä voittaa”. ”Että äänestää mitä toivoo ja joskus saa sitä mitä toinen toivoo”	ilmaista kantansa äänestyksessä, antaa äänensä
Osallistua	”Osallistuminen on osallistumista johonkin leikkiin, liikuntaan, kisaan tai juhlaan” ”Osallistuminen on tekemistä ja toimintaa”	olla mukana jssak, ottaa osaa
Vaikuttaa	”Saa sanoa oman mielipiteen” ”Mulla vaikuttaa jännitys” ”Jos mennee neuvolaan rokotukseen ja se pistää sekoituksen sisään, sitten se vaikuttaa”	jnk voiman, toiminnan tms. kohdistumisesta jhk tav. niin, että kohteessa tapahtuu t. pyrkii tapahtumaan jk muutos; olla osallisena jhk; tehota, tepsiä

 

Etenkin pienimmille lapsille vaikuttaminen on vaikea sana tässä demokratiamerkityksessään. Lapsille osallistuminen on toiminnallista tekemistä ja vaikuttaminen siksi ehkä käsitteenä hankala. Se on liian abstrakti. Huomaan samalla, että minunkin on vaikea selkeästi kuvata sen merkitystä. Ei ihme, että kolmevuotiailla on sen kanssa vaikeuksia.

Puhu minulle kuin nelivuotiaalle  

Eräässä lempitelevisiosarjassani oli kohtaus, jossa päähenkilö pyytää yliopiston opintotoimiston virkailijaa selittämään asian hänelle ”kuin nelivuotiaalle”. Tämä oli seurausta toivottomasta tilanteesta, jossa virkailija oli pitkään ja hartaasti selittänyt, miten yliopistoon ilmoittaudutaan opiskelijaksi ja päähenkilö ei vain ymmärtänyt, mitä hänen pitää tehdä.

Lopulta ohje oli yksinkertaisesti vain ”mene tuohon jonoon ja odota vuoroasi”. Kohtaus nauratti minua kovasti, pystyin näkemään itseni samassa tilanteessa. En tosin ole ihan varma, olisinko toiminut samalla tavalla. Luulen, että olisin vain teeskennellyt ymmärtäväni ja toheloinut sitten hämmentyneenä ympäri yliopistoa.

Me valtiovarainministeriössä koordinoimme Avoin hallinto -hanketta, jossa keskeisiä teemoja ovat muun muassa selkeä kieli ja lasten ja nuorten osallisuus. Teemme yhteistyötä muun muassa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kanssa. Ohjelma on tehnyt oman hankesuunnitelmaversionsa nimenomaan lasten ja nuorten käyttöön. Se on aivan loistava esimerkki selkeästä suunnitelmasta. Tulee melkein mieleen kysyä, mihin me tarvitsemme niitä aikuisille tehtyjä versioita, joita on paljon vaikeampi ymmärtää?

Hyvää kesää kaikille!

JOHANNA NURMI

Palaa otsikoihin