Unohdetaan jo uhkailu

Monessa laissa määrätään, että on toimittava tietyllä tavalla ”uhalla, että”. Asiallisempiakin tapoja sanoa ”tai muuten” kyllä löytyy, muistuttaa Aino Piehl.

Se, jonka hallussa mainittu asiakirja on, kutsutaan näyttämään se käräjäoikeuden kansliassa viimeistään 6.6.2016 ja ilmoittamaan vaatimuksensa siihen uhalla, että asiakirja muutoin oikeuden päätöksellä kuoletetaan. Asiallista, selkeää ja ymmärrettävää virkakieltä?

Kysymys voi hämmästyttää: pitäisihän tekstin olla taatusti vähintäänkin asiallista, sillä se on lähes sama kuin laissa asiakirjojen kuolettamisesta. Tavallisen lukijan saattaa kuitenkin pysäyttää sana uhalla. Ellei ole tottunut lakitekstiin ja virkakieleen, koko kehotus voi tuntua sekä vanhentuneelta että sävyltään viestintätilanteeseen sopimattomalta.

Yleiskielelle vierasta kielenkäyttöä

Ilmaus uhalla että poikkeaa selvästi yleiskielen tavoista ilmaista seurauksia. Eihän kukaan sanoisi toiselle näin: Tule ajoissa uhalla, että blinit syödään eikä odoteta sinua. Sanoisimme: Tule ajoissa, muuten blinit syödään eikä odoteta sinua. Tai: Ellet tule ajoissa, blinit syödään eikä odoteta sinua.

Vaikka alun esimerkin teksti on virkakieltä, voi seuraukset siinäkin ilmaista aivan tavallisia sanontoja käyttäen ja pitää silti sävyn neutraalina, esimerkiksi näin: Asiakirjan haltijaa kutsutaan näyttämään se käräjäoikeuden kansliassa viimeistään 6.6.2016 ja ilmoittamaan vaatimuksensa siihen. Muussa tapauksessa asiakirja kuoletetaan oikeuden päätöksellä. Tai: Ellei asiakirjaa tuoda käräjäoikeuteen, se kuoletetaan oikeuden päätöksellä.

Tavallinen yleiskielen ilmaus on kyllä silläkin uhalla, että tai senkin uhalla, että: Esitykseen on tehtävä vaaditut muutokset silläkin uhalla, että ne lykkäävät lain voimaantuloa. Tämän ilmauksen merkitys on oikeastaan virkakielen ilmaukselle vastakkainen: jotain tehdään, vaikka siitä on seurauksia.

Asiallisuuteen kuuluu viestin neutraali sävy

Lukijasta ilmauksen uhalla että käyttäminen voi tuntua siltä kuin häneen olisi kohdistettu suora uhkaus. Ja niinhän asia juuri on, koska uhalla että ‑ilmauksen avulla kerrotaan, mitä seuraa, ellei lukija toimi virkkeessä esitetyllä tavalla. Tavallisesti viranomaiset esittävät kuitenkin kielteiset seuraukset käyttämättä sanoja uhka tai uhkaus.

Lakitekstissä uhalla että on neutraalimpi kuin kirjeessä tai kuulutuksessa, koska laissa säädetään, kuinka tulee menetellä ajateltavissa olevissa tilanteissa. Esimerkkitekstin pohjana oleva lainkohta velvoittaa tuomioistuimen antamaan tiedon siitä, että asiakirjan kuolettaminen on vireillä. Sääntö esitetään yleisenä eikä puhutella ketään tiettyä ihmistä, jonka ainutkertaiseen tilanteeseen lakia sovellettaisiin. Kun viranomainen kehottaa tai kieltää kansalaista lain säätämällä tavalla, viesti osoitetaan suoraan tekstin lukijalle joko henkilökohtaisella kirjeellä tai, kuten esimerkissä, yleisellä kuulutuksella.

Lakikielen varjolla

Ongelma onkin siinä, että kieli pysyy samana, vaikka tilanne vaihtuu yleisestä yksittäiseen. Viranomaisten toiminnan täytyy perustua lakiin, mutta se ei tarkoita, että viranomaisten kielenkäytön on toistettava lain sanamuotoa. Näin kuitenkin usein tehdään, koska viranomaiset haluavat olla varmoja siitä, että heidän tekstinsä pätee myös, jos siihen vedotaan esimerkiksi tuomioistuimessa.

Viranomaisten varovaisuuden ymmärtää, jos lainkohta on kovin tulkinnanvarainen. Monesti kuitenkin tuntuu siltä, että lain sanamuotoa lainataan yksiselitteisissäkin tapauksissa vain siksi, että se on viranomaiselle kaikkein tutuin ja helpoin tapa: niin säästyy toisin sanomisen vaivalta. Viestin lukija sen sijaan saattaa tuntea, että viesti on kirjoitettu jollekin sellaiselle joukolle, johon ainakaan hän ei kuulu.

Toisin sanominen onnistuu laissakin

Viranomainen voi useimmiten tiedottaa seurauksista uhkaamatta, mutta selviääkö laki ilman uhalla että ‑fraasia? Varmasti selviää, sillä tämä fraasi ei sisällä piilomerkityksiä. Se vain on ollut lainlaatijalle tarjolla kuin kuuluisalta apteekin hyllyltä. Esimerkiksi näin voisi uhalla että tulla sanotuksi toisin:

Päätökseen voidaan liittää myös ehto, jonka mukaan toiminta on aloitettava annetun määräajan kuluessa uhalla, että valtuutus tai hyväksyminen peruutetaan. (Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä, 24. §)

→ ehto, jonka mukaan valtuutus tai hyväksyminen peruutetaan, ellei toimintaa aloiteta annetun määräajan kuluessa.

Teettämisuhka asetetaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty työ voidaan tehdä laiminlyöjän kustannuksella. (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista, 52. §)
→ määräämällä, että tekemättä jätetty työ voidaan tehdä laiminlyöjän kustannuksella, ellei päävelvoitetta noudateta.

Asia voidaan tutkia ja ratkaista valituksen tekijän poissaolosta huolimatta, jos [− −] valituksen tekijä on kutsuttu merioikeuteen sillä uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista valituksen tekijän poissaolosta huolimatta. (Merenkulun ympäristönsuojelulaki, 12. §)
→ jos valituksen tekijä on kutsuttu merioikeuteen ja kutsussa on ilmoitettu, että asia voidaan tutkia ja ratkaista valituksen tekijän poissaolosta huolimatta.

Uhkailusta moderniin lakitekstiin

Ilmaus uhalla että esiintyy lakitietokanta Finlexin mukaan 123 laissa. Kuitenkin jo vuonna 1996 ilmestyneessä Lainlaatijan oppaassa (s. 113) sitä pidettiin useimmiten ”turhana uhkailuna” (ja ”turhana uhoamisena”). Uusien lakien tekijät ja mielellään myös vanhojen uudistajat voisivat vihdoin passittaa ilmauksen lakikielen romukoppaan. Silloin lakiteksti ei houkuttelisi viranomaisia käyttämään vieraannuttavaa ja vanhanaikaista ilmausta, vaan tarjoaisi selkeän, ymmärrettävän ja asiallisen mallin vaikkapa niille 120 kuulutukselle asiakirjan kuolettamisesta, joissa esiintyi uhalla että Virallisen lehden numerossa 25/2.3.2016.

AINO PIEHL
Lainlaatijan opas. Oikeusministeriö 1996.

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 6.4.2016.

Palaa otsikoihin