Aluehallinnon nimet ja termit

Suunniteltujen itsehallinnollisten alueiden nimitykseksi näyttää vakiintuvan maakunta. Kun ollaan päättämässä suuresta uudistuksesta, olisi samalla mahdollisuus tarkistaa alueiden nimiä muutenkin, kirjoittaa Sirkka Paikkala.

Suunniteltujen itsehallinnollisten alueiden nimitykseksi näyttää vakiintuvan maakunta. Hyvä niin, sillä näiden uusien hallintoalueiden on sovittu perustuvan nykyiseen maakuntajakoon. Kun vielä nykyisten maakuntien tehtävät siirtyvät mainituille itsehallinnollisille alueille, kaksien nimien ylläpitäminen samoista alueista olisi turhaa päällekkäisyyttä. Niin päättäjien kuin kansalaisten on helpompi ymmärtää, mistä puhutaan, kun termit ja nimet ovat tuttuja ja vakiintuneita. Tässä tapauksessa ne vastaavat myös totuttua aluejakoa.

Alueiden nimet tasapainoon

Nyt kun ollaan päättämässä suuresta uudistuksesta, jonka on tarkoitus toimia vuosia eteenpäin, olisi mahdollisuus harkita aluenimiin muutamaa tarkistusta. Maakuntien nimissä hiersi pitkään Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan epäparisuus, sillä luontevampaa olisi ollut nimetä alueet Itä- ja Länsi-Uudeksimaaksi, jolloin nimitys Uusimaa olisi jäänyt tarkoittamaan näiden muodostamaa kokonaisuutta. Tämä asia kyllä sittemmin korjautui, kun Itä-Uudenmaan maakunta yhdistettiin Uudenmaan maakuntaan.

Silti ongelmia jäi. Kansalaisia edelleen oudoksuttava nimikummajainen on Pohjanmaan maakunta, ruotsiksi Österbotten. Kun Pohjanmaata jaettiin uusiksi toiminnallis-taloudellisiksi maakunniksi 1990-luvun lopulla, rannikon ruotsinkieliselle alueelle oli esillä muun muassa nimi Rannikko-Pohjanmaa – Kustösterbotten. Saatiin Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa sekä näiden nimien kumppaniksi yllättäen – Pohjanmaa (ruots. Österbotten), jolla ei tarkoitettukaan Pohjanmaata kokonaisuutena vaan vain osaa sen rannikkoalueesta.

Muutakin tarkistettavaa nimissä saattaisi olla, mutta ainakin nimien perusteella pitäisi pystyä edes suurin piirtein päättelemään, miten alue sijoittuu Suomen kartalle. Moni ei miellä Pohjois-Pohjanmaan osaksi sen Kainuun ja Lapin maakuntien puoleista aluetta, joka jatkuu Suomen itärajaan asti. Parempaakaan ratkaisua ei kuitenkaan ole ollut tarjolla, ja toinen puoli alueesta ulottuu sentään Pohjanlahteen.

Aluehallintovirastot toimialueineen ilmeisesti säilyvät jokseenkin ennallaan. Jospa tässä suuressa mullistuksessa voitaisiin oikaista muutama työtapaturma niistäkin? Paljon puhetta ja käytännön hankaluuksia aiheuttanut nimi on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue, joksi maantieteestä piittaamatta nimettiin Lapin eteläpuolinen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnat kattava alue. Tämä nimi olisi järkevää vaihtaa. Käytössä paikantavampi olisi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluehallintoviraston toimialue, jossa tosin jää vielä häiritsemään tarpeettoman pitkä termi.

Jos hyvän hallintokielen vaatimusta selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä oikeasti sovellettaisiin, niin termejä aluehallintovirasto ja aluehallintoviraston toimialue monimutkaisine käännösvastineineen harkittaisiin uudelleen. Samalla päästäisiin suurelle yleisölle läpinäkymättömästä lyhenteestä avi.

Aluehallintoviraston toimialueen sijaan lääni?

Lyhyt ja ytimekäs koko sanan sisältävä termi olisi tuttu lääni, josta aivan turhaan luovuttiin. Muutoshan aiheuttaa usein epätietoisuutta ja epävarmuutta kansalaisille ja muille asiakkaille, varsinkin jos uudet nimet ovat hankalakäyttöisiä ja vaikeita muistaa. Aluehallintovirasto voisi aivan hyvin olla lääninvirasto, joka hoitaisi valtionhallinnon asettamia tehtäviä samalla nimellä kuin sen edeltäjätkin ovat tehneet. Jokin muukin lyhempi vaihtoehto saattaisi löytyä, jos lääni ei enää poliittista kenttää sytytä.

SIRKKA PAIKKALA

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 24.2.2016.

Palaa otsikoihin