Hyvää virkakieltä 2015
Virkakielitodistuksella kielen kiemurat haltuun
Kieli on virkamiehen keskeisin työväline. Ulla Onkamo ehdottaa, että hallintolain mukaista, hyvää kielenkäyttöä voitaisiin tukea virkakielitodistuksella.
Tietoturvasta ja hygieniasta huolehditaan kurssein ja passein
Tietoteknistyminen toi 1990-luvulla työelämään atk-ajokortit. Ajokorteilla haluttiin varmistaa, että työntekijä oppi tietokoneen ja internetin käytön perusteet ja tunsi yleisimmät toimistotyössä käytettävät ohjelmat. 2000-luvulla painopiste on siirtynyt koneen käytön opettelusta tietoturvaan: työpaikoilla kirjoitetaan tietoturvasitoumuksia ja suoritetaan tietoturvakursseja.
Ravintola-alalla otettiin puolestaan vuonna 2006 uuden elintarvikelain myötä käyttöön hygieniaosaamistodistus eli hygieniapassi. Sen tavoitteena on, että helposti pilaantuvia ruoka-aineita osattaisiin käsitellä turvallisesti.
Tieturvasta ja hygieniasta huolehditaan syystä. Jos työntekijä laiminlyö tietoturvan, saattaa esimerkiksi asiakkaasta tallennettua, luottamuksellista tietoa levitä vääriin käsiin. Pahimmassa tapauksessa työnteko ja asiakkaan palvelu on mahdotonta, kun virus tai verkkoterroristien hyökkäysyritys halvaannuttaa työvälineet. Puutteellinen hygienia saattaa puolestaan johtaa raaka-aineiden pilaantumiseen, ruokamyrkytykseen ja tautiepidemioihin.
Huono kielenkäyttökin voi olla kohtalokasta
Virkamiesten tärkeimpiä työkaluja on tietokoneen ohella kieli. Vaikka osaammekin omaa äidinkieltämme, vaatii erityistä taitoa kirjoittaa ja puhua sellaista kieltä, joka on kaikin puolin hallintolain mukaista: asiallista, selkeää ja ymmärrettävää. Jos hallinnon virkamies ei osaa tuottaa sujuvaa ja tilanteeseen sopivaa kieltä, voi lopputulos olla katastrofaalinen: asiakas ymmärtää väärin ja toimii siksi väärin, tuet jäävät saamatta, apu myöhästyy eikä oikeusturva toteudu.
Virkakielitodistus pakolliseksi?
Sekä virkamiehille että asiakkaille olisi hyödyksi, jos jokaisen kirjoittavan virkamiehen tulisi käydä ravintola-alan hygieniapassin tapaan kielitaitokurssi, josta saisi virkakielitodistuksen. Kurssi voisi sisältää yleisiä oikeinkirjoitus- ja kielioppisääntöjä, mutta tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota erityisesti virkakielelle tyypillisiin haasteisiin, kuten
- Kenelle viesti on tarkoitettu ja millaisia termejä, sanoja tai nimiä vastaanottaja voi ymmärtää?
- Miten kielelliset valinnat vaikuttavat viestin sävyyn ja kohteliaisuuden kokemukseen?
- Miten lainsäädännön raskaita lauserakenteita muutetaan yksinkertaisemmiksi ja helppotajuisemmiksi?
- Miten kielilaki on huomioitava käytännössä?
- Mikä on lyhenteiden käyttötarkoitus?
- Mitä on selkokieli ja milloin sitä tarvitaan?
Kurssi voisi opettaa virkailijoita asettumaan viestin vastaanottajan asemaan ja kääntämään viestejään yleiskielelle. Sen avulla voitaisiin oikaista vääriä käsityksiä siitä, millaista viranomaisen kielen tulee olla. Hyödyllistä olisi myös havainnollistaa, miten monenlaisiin teksteihin hallinnon toiminta perustuu unohtamatta kuitenkaan, että myös puhuttua kieltä koskevat hallintolain vaatimukset. Kurssi tähdentäisi, miten tärkeä merkitys hyvällä kielenkäytöllä on: se vaikuttaa niin tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen kuin asiakkaiden oikeusturvaankin.
Kaikille pakollinen kurssi voisi olla toteutustavaltaan sähköinen, ja sen perustehtävät voisivat olla toisaalta valtionhallinnon ja toisaalta kunnallishallinnon alalla kaikille yhteiset. Lisäksi kurssiin voisi sisältyä muokattava osio, johon koottaisiin tehtäviä ja ohjeita juuri tietyn viraston tai kunnan ongelmallisiin kielenkäyttötilanteisiin.
Virkakielikoulutusta kehitteillä
Yksi käynnissä olevan virkakielikampanjan piloteista, liikenne- ja viestintäministeriö, on jo ottanut askeleen kohti virkakielikurssia. Ministeriössä kehitettiin jokaiselle työntekijälle pakollinen viestinnän valmennuspaketti, johon kuuluu esiintymistä, kirjoittamista ja median käytäntöjen opettelua. Lisäksi yhteistyössä valtioneuvoston kanslian, Kotimaisten kielten keskuksen, maa- ja metsätalousministeriön sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa suunnitellaan verkkopakettia virkakielestä. Toivottavasti näitä materiaaleja ja niiden eteen tehtyä työtä voidaan hyödyntää hallinnossa laajemminkin.
ULLA ONKAMO
Lue lisää
Paikkala, Sirkka 2015: Virkamiehen kielitaito ‒ Virallinen lehti, Hyvää virkakieltä -palsta 4.2.2015.
Tiililä, Ulla & Viertiö, Annastiina 2008: Kirjoittajien koulutus kannattaa ‒ Kielikello 2/2008.
Viertiö, Annastiina 2011: Hallinnossa kaivataan koulutusta ja laatua viestintään. ‒ Kielikello 4/2011.
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 30.9.2015