10 kysymystä kielestä 2023
Viittomakieli on kieli muiden joukossa
Thomas Sandholm on hyvä viittomaan huumoria ja lauluja.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Viittomakieli on ollut perheeni kotikieli aina, sillä vanhempani olivat kuuroja. Äidinkielekseni oli kuitenkin merkitty suomen kieli, sillä viittomakielen on voinut ilmoittaa viralliseksi äidinkielekseen vasta vuodesta 2008.
Kirjoitetun kielen oppiminen on ollut minulle vaikeaa, mutta vieraiden viittomakielten – ruotsalaisen, brittiläisen ja amerikkalaisen – opiskelu taas helppoa. Kaipaan aina suomalaista viittomakieltä, kun olen ulkomailla pitkän aikaa. Sillä pystyn ilmaisemaan itseäni sataprosenttisesti.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Minua kiinnostaa se, kuinka paljon eri maiden viittomakielet ovat vaikuttaneet toisiinsa. Haluaisin tietää, kuinka paljon brittiläisestä viittomakielestä (BSL, British Sign Language) ja ruotsalaisesta viittomakielestä on jäänyt jälkiä suomalaiseen viittomakieleen. Minua kiinnostaa myös, kuinka paljon viittomia ruotsalaisten lähetyssaarnaajien käyttämästä ruotsalaisesta viittomakielestä on nähtävillä portugalilaisessa viittomakielessä.
Sain selville, että suomalaisen viittomakielen jumala-viittoma on lainattu ranskalaisesta viittomakielestä: suomalaisessa viittomakielessä jumala viitotaan d-sormiaakkosella ranskan dieu-sanan mukaan. Myös viittoma nähdä, eli v-viittoma silmien eteen, on lainattu ranskasta (voir).
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Käytämme vaimoni kanssa keskenämme amerikkalaista viittomakieltä (ASL, American Sign Language), sillä kun kohtasimme ensimmäistä kertaa yli 30 vuotta sitten Australiassa, en hallinnut australialaista viittomakieltä (Auslan, Australian Sign Language). Lasteni kanssa minulla on kaksi yhteistä kieltä, suomi sekä suomalainen viittomakieli, joka on pääkielemme. Työkielenäni käytän luonnollisesti suomalaista viittomakieltä. Minulla on vaikeuksia ymmärtää suomen kieltä ja puhumista.4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Vanhempieni lapsuudessa viittomakielen tilanne oli todella huono eikä sen käyttämistä julkisesti katsottu hyvällä. Pikkuhiljaa 1960-luvun loppupuolelta lähtien viittomakielen asema on kohentunut, ja nykyisin viittomakielen taitoisia on Suomessa jopa 14 000, joista äidinkielisiä on tosin vain noin 5 500. Itse sain käyttää viittomakieltä lastentarhasta lähtien. Uhmakas lastentarhaopettajani antoi lasten käyttää viittomakieltä, vaikka se ei vielä tuolloinkaan ollut yleisesti hyväksyttyä.
Minua harmittaa edelleen, että kun lapseni olivat pieniä, he eivät saaneet viittomakielen opetusta äidinkielenä. Vielä tänäkään päivänä ei ole kunnollista opetussuunnitelmaa viittomakielen opetukseen äidinkielenä tai vieraana kielenä.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Omassa lähipiirissäni kyllä, ja lisäksi olen töissä valtakunnallisessa televisiossa. Minulle on kunnia saada näyttää, että viittomakieltä voi viittoa uutisissa ja että viittomakieli on kieli muiden joukossa. Kuuroista ja viittomakielestä ei tiedetä läheskään tarpeeksi, joten minulle on tärkeää levittää tietoa ja tuoda esiin viittomakielen ja -kielten monimuotoisuutta.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Minua huolestuttaa se, että jos kuurot lapset integroidaan kuulevien päiväkoteihin ja kouluihin, viittomakieli ei kehity kielenä luonnollisella tavalla. Jos kuurot alkavat puhumaan pääosin suomea, suomalainen viittomakieli on todellakin vaarassa kuihtua ja unohtua.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Suomalaisessa viittomakielessä minulle on tärkeintä yhteys viittomakielisiin kavereihin. Saan siitä myös voimaa urheilun tai harrastusten kautta.
Kauheinta on se, kun kuulevat haluavat oppia kaikki viittomakielen kirosanat ja hävyttömät ilmaukset sekä tunnettujen ihmisten viittomanimet.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin elämäkerta. Olen hyvä tarinanviittoja ja olen myös hyvä viittomaan huumoria, lauluja sekä runoja.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Ottaisin mukaan Raija Niemisen kirjan Äänetön saari.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Kannattaa rohkeasti lähteä kuurojen tapahtumiin!
Thomas Sandholm (1963) on tarinanviittoja ja Ylen viittomakielisten uutisten ankkuri. Hänen elämäkertansa Thomas Sandholm – Syntynyt viittomaan (SKS) julkaistiin tammikuussa 2023.
Toimitus: Reetta Juntunen