Pagize, kirjuta da luve karjalakse!

Karjalan kielen viikolla kielikysymyksiin vastaa karjalaksi kielen moniottelija Natalia Giloeva.

Natalia Giloeva (Hiloin Natoi). Kuva on minuška eli selfie.

Karjalan kielen viikkoa vietetään 22.–28. marraskuuta 2021. Kotuksen kymmeneen kysymykseen vastaa Natalia Giloeva eli Hiloin Natoi, joka on karjalankielinen toimittaja, opettaja, kääntäjä ja kielen kehittäjä sekä tutkija. Hiloin Natoi on hänen karjalainen nimensä ja hänen käyttämänsä kieli on livvinkarjalaa.

Ensimmäisen askelen karjalan kielen käyttöön voi karjalaa osaamaton ottaa vaikkapa pyrkimällä niin kutsuttuun reseptiiviseen monikielisyyteen eli rinnakkaiskielisyyteen vuorovaikutuksessa. Tällöin osallistujat käyttävät kukin omaa kieltään, jota toiset pääosin ymmärtävät. Tämä haastattelu on toteutettu kahdella kielellä. Jutun lopussa on pieni sanasto, josta voi saada apua karjalankielisten vastausten ymmärtämiseen. Luve da opastu!

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Petroskoin valdivonyliopiston loppiettuu vuvvennu 1996 järgieh jäin omale sillozele karjalan da vepsän kielen laitoksele livvinkarjalan opastajakse. Igiä oli vaste 22 vuottu.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?

Kielien čomus da arbuamattomat arbaitukset, lähäzien sugukielien hairiehvedäjät sanazet, laihinsanat sego uvvet sanat.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Karjalan kieli on minun elokses joga päiviä: pagizen, kirjutan, ruan dai elän karjalakse.

4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?

Kielimaizemat ollah čomat da bohatat! Joga kieli muuttuu, se on luonnolline dielo, kerran elosgi muttuu. Karjalan kieli vie kehittyygi ravieh. Myö sanommo nenga: Kieli kehittyy, konzu sidä kehitetäh. Da myöhäi kehitämmögi omua armastu karjalan kiedy!

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten karjalan kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Tahtozin uskuo, gu karjalan kieleh kohtavuttas kui eläväh da nygözeh kieleh. Opin ruadua omas puoles kai, midä maltan: pien luvendoloi karjalakse, pagizen nuorienke karjalakse, kirjutan somes karjalakse, luajin TikTokkua karjalakse. Suvaičengi enämbäl, konzu paistah kielen kehitändäs, ei elvytändäs.

6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?

Jogahine pagin on tärgei. Karjalan kieli on nygöi nägövis äijiä enämbäl, migu konzutahto enne. Tuliel aigua himoittas nähtä, kui se suas enämbän tugie ezimerkikse valdivolpäi. Rahvahan kiinnostustu myö jo näimmö. Sanakse, tänä vuon Päivännouzu-Suomen yliopistos livvinkarjalan peruskursal oli opastumas 56 hengie, Karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran opastuskursal kai 75.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Näin omas kieles vai čomuttu. Toinah sendäh, gu ”oma on kaikil čoma”.

8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?

Pagizuttelu. Suvaičen paista rahvahanke, kuulta toizien mielii da paginua.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Ottazin Raija Pyölin kniigan Elostu suurembi ruado, kudai sanelou minun armahas karjalan opastajas, L’udmila Markianovas. Juuri häi viritti minus himon ruadamah karjalan kielen hyväkse, nosti kielen prestiižan meijän, sillozien opastujien silmis.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Pagize, kirjuta da luve karjalakse! Et maltane, ga opastu!

Pieni sanasto, livvinkarjala–suomi

Sanastossa on soveltuvilta osin linkkejä Karjalan kielen sanakirjaan (KKS), josta voi lukea lisää esimerkkejä sanojen käytöstä ja erilaisista äänneasuista karjalan kielimuodoissa. Karjalan kielen sanakirjan hakusanat ovat yleensä vienalaismurteiden mukaisessa muodossa, jonka vuoksi ne usein poikkeavat äänteiltään jonkin verran livvinkarjalaisesta sanastosta.

arbaitus ’arvoitus’