Kielikello

Palaa otsikoihin

Kielikello 4/2013

Kielikellossa 4/2013 puhutaan kielenhuollosta: Miten kielenhuollon suositukset syntyvät, ja miten erilaisiin kielenkäytön suosituksiin pitäisi suhtautua? Mitä lukiolaiset saavat irti sanomalehden kielenhuoltoa käsittelevästä kirjoituksesta?

Lehdessä puhutaan myös kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista. Verkkokyselyn tulosten valossa pohditaan mm. sitä, kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla ja tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä.

Palaa otsikoihin

Kielikello 3/2013

Kielikellossa 3/2013 kirjoitetaan nimistä. Nimipäiväkalenteri uudistuu vuonna 2015. Kalenteriin pääsee kymmeniä uusia nimiä, niin koti­maisia kuin kansain­väli­siäkin. Millä perus­teilla nimi vali­taan? Entäpä etu­nimen taivut­taminen? Miten eri etu­nimien tai­vu­tus­muoto vali­taan, jos tai­vu­tuk­sessa esiin­tyy vaih­telua. Ohjeita anne­taan mm. Sade-nimen taivutuksesta.

Leh­dessä kerro­taan myös ulko­mai­sista paikan­nimistä. Suomen kielessä niitä käyte­tään sekä pai­kallis­kie­li­sessä asussa että suomen kieleen kotois­tettuna. Nykyi­nen suosi­tus on, että uusia kotois­tet­tuja nimiä ei enää luo­taisi.
Palaa otsikoihin

Kielikello 2/2013

Kielikellossa 2/2013 kirjoitetaan kielten rinnakkainelosta. Lehdessä esitellään mm. tekeillä olevaa suomi–somali-sanakirjaa ja Suomen ruotsalais­murteiden sanakirjan juuri ilmestynyttä verkko­versiota. Sana­kirjasta on ilmes­tynyt verkkoon aakkosväli I-K, ja sitä täydennetään vähitellen.

Lehdessä esitellään myös Gaudeamuksen julkaisema Suomen murrekirja, jonka murre­näytteet ovat kuultavissa Kotuksen verkko­sivuilla.
Palaa otsikoihin

Kielikello 1/2013

Kielikellossa 1/2013 kerrotaan tieteen termipankin lisäksi myös muusta tieteen kielestä. Lehdessä esitellään vuoden alussa alussa ilmestynyt teos Tieteen yleis­tajuistaminen, joka on laaja tietokirja tieteen popu­laaris­tamisesta. Tähtitieteilijä Esko Valtaoja taas kertoo, minkälaista on kirjoittaa tieteestä tieteellisesti ja yleistajuisesti.

Vuoden alussa hävisi kuusitoista kunnannimeä kuntaliitoksissa. Lehdessä pohditaan, mikä olisi sopiva sana käytettäväksi, kun puhutaan entisistä kunnista. Kävisikö pitäjä?

Palaa otsikoihin