Leksana kirjoittivat Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen tutkijat ja tukiryhmän jäsenet.
LEKSA, säädöskieliblogi
Kovaa kieltä kuntauudistuksesta
Aamu-uutisissa käytettiin harvinaisenkin kovaa kieltä. Tyrmätään, poikkeuksellisen epäonnistunut, ei pysy kenenkään käsissä, täysi kaaos, hurjaa katseltavaa, farssin ja katastrofin ainekset…
Kyse ei ole jääkiekkoväen ja -toimittajien keskinäisestä nokkapokasta. Kyse ei ole myöskään siitä, että poliitikot konahtelevat toisilleen. Ei, lainsäädännön tutkijathan siinä arvioivat hallituksen keskeisiä lakihankkeita. Lainaukset ovat Ylen asiaa koskevasta uutisesta.
Kirjoitin aiemmin tällä palstalla Auri Pakarisen väitöskirjasta, jonka yksi tärkeä havainto on mielestäni tämä: Lakien valmistelu on käsitetty usein rationaaliseksi suunnitteluksi. Todellisuudessa monenlaiset erimielisyydet ja suoranaiset valtataistelut leimaavat lainvalmistelua.
Ylen uutisessa kiinnitetään huomiota nyt siihen, ”kuinka vähäisellä tietopohjalla lainvalmistelua Suomessa harjoitetaan”. Näin professori Anssi Keinänen Ylen mukaan.
Viimeistään nyt lienee selvää, että monesti pyhänäkin pidetty lakiteksti on ihmisten tekemä. Jos säädös sattuu olemaan tavalliselle talliaiselle vaikeaselkoinen, yksi syy voi olla se, että kyse on poliittisesta ja muustakin kompromissista.
Tuo väite tietopohjan vähäisyydestä tietysti huolestuttaa, vallankin kun on havaittu, että säädösten ymmärtäminen edellyttää usein lukijalta monenlaista perehtyneisyyttä ja monien alojen asiantuntemusta. Miten tietopohjan vähäisyys – jos sellaista todella on – on vaikuttanut ja vaikuttaa säädösten kieleen sekä kansalaisten mahdollisuuksiin ymmärtää säädöksiä?
VESA HEIKKINEN
Ylen uutinen: Lainsäädäntöprofessorit tyrmäävät
kuntauudistuksen
Blogimerkintä: ”Erimielisyys on keskeinen sääntelyn ominaisuus” Kotus-blogissa
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa