Leksana kirjoittivat Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen tutkijat ja tukiryhmän jäsenet.
LEKSA, säädöskieliblogi
22.8.2012 13.32
Yksi juristi kymmenestä uskoo lakikielen olevan ymmärrettävää
Asiaa selvitettiin kyselyssä.
Tuoreen kyselyn mukaan 12 prosenttia juristeista on
sitä mieltä, laki on tavalliselle ihmiselle riittävän ymmärrettävää. Noin joka
kymmenes vastaajista siis uskoo, että tavallinen ihminen pystyy ymmärtämään
lakeja.
Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että laki ei ole riittävän ymmärrettävä tavalliselle ihmiselle, koska kieli on liian vaikeaselkoista. 42 prosenttia on sitä mieltä, että laki ei ole riittävän ymmärrettävä, koska säädöksiä on liikaa.
Kyselyyn tuli 300 vastausta. Kyselyn järjesti Juristikirje.
Tulos on kiinnostava mutta ei yllättäne ketään. Pari asiaa jää pohdituttamaan.
Mitä se sellainen vaikeaselkoisuus on, joka johtaa ei-ymmärrettävyyteen? Selkeäähän on monesti pidetty ymmärrettävän synonyymina.
Mietityttää vähän sekin, ketkä näitä ”tavallisia ihmisiä” oikein ovat. Ei-juristit? Ovatko juristit siis epätavallisia ihmisiä? No, toivon ja oletan, että tavallisuus tarkoittaa tässä yhteydessä vain sitä, että ihminen ei ole koulutukseltaan juristi.
VESA HEIKKINEN
Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että laki ei ole riittävän ymmärrettävä tavalliselle ihmiselle, koska kieli on liian vaikeaselkoista. 42 prosenttia on sitä mieltä, että laki ei ole riittävän ymmärrettävä, koska säädöksiä on liikaa.
Kyselyyn tuli 300 vastausta. Kyselyn järjesti Juristikirje.
Tulos on kiinnostava mutta ei yllättäne ketään. Pari asiaa jää pohdituttamaan.
Mitä se sellainen vaikeaselkoisuus on, joka johtaa ei-ymmärrettävyyteen? Selkeäähän on monesti pidetty ymmärrettävän synonyymina.
Mietityttää vähän sekin, ketkä näitä ”tavallisia ihmisiä” oikein ovat. Ei-juristit? Ovatko juristit siis epätavallisia ihmisiä? No, toivon ja oletan, että tavallisuus tarkoittaa tässä yhteydessä vain sitä, että ihminen ei ole koulutukseltaan juristi.
VESA HEIKKINEN
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa
Vastaisin, että ei, koska maailma on monimutkainen.
Tosin on se lakikieli myös vaikeaselkoista.
Elon laskuopin mukaan 12 prosenttia on pikemminkin joka kahdeksas kuin joka kymmenes.
Mitä väliä? No eipä kai mitään. Kun kyselystä ei ilmoiteta virhemarginaaleja, ne on syytä olettaa noin 100 prosenttiyksiköksi. Jotta voitaisiin mitenkään mielekkäästi väittää, että N prosenttia juristeista on jotain mieltä, pitäisi tehdä otantatutkimus ja esittää siihen perustuvat virhearviot. Tieto ”300 vastausta” on tarkkuudessaan epäilyttävä. Ja mitenkähän on muodostettu populaatio, johon kuuluvat kaikki (Suomen?) juristit.
Todellisuudessa populaationa on ilmeisesti Talentumin Juristikirje-nimisen palvelun tilaajien joukko. Jos siis otos siitä olisi edustava ja otantatutkimus muuten moitteeton, voitaisiin ehkä sanoa, että noin 12 % (virhemarginaali esim. 5 prosenttiyksikköä) Juristikirjeen tilaajista on jotain mieltä. Toki on aika selvää, että tällaiseen kyselyyn valikoituu vastaajiksi niitä, jotka ovat asiassa sopivasti kallellaan.
Valhe. emävalhe, tilasto.
Joten ei tämä nollatutkimusta ole, kuten otsikossani epäilin. Pahempaa. Tällaista otetaan täytenä totena ja levitetään siellä sun täällä.
Vastaukset ovat täysin odotuksenmukaisia. Lähes jokainen juristi ajattelee/uskoo/tietää, ettei laki ole tavalliselle ihmiselle kovinkaan ymmärrettävää. Sitä vartenhan juristeja on. Ja jokainen, joka on edes vähän yli keskitason tuntee lakia ja on kuunnellut ihmisten puheita laista, tietää toki, että suuri enemmistö on laista pihalla kuin lumiukko.
Mutta kyselyyn valikoitui varmaankin sen luonteen takia tavallista enemmän juristeja, jotka naiivisti uskovat tai uskottelevat itselleen jotain muuta.
Useimmat maailman asioista ovat tavalliselle ihmiselle liian vaikeita ymmärtää, vaikka ne selitettäisiin miten hyvin. Siksi niitä selitetään niin yksinkertaistettuina, että sisältö häviää, eikä enemmistö lue edes sellaisia selityksiä. Televisiouutisten jakama tieto ylittää sekin useimpien ymmärryskyvyn, vaikka uutisia rituaalinomaisesti seurataankin, kuten ennen vanhaan käytiin kuulemassa saarnoja, vaikka niitä ei ymmärretty.
Lakiasiat ovat sitten vielä paljon vaikeampia kuin useimmat asiat. Lakikieli joutuu tästä syntipukiksi.
Pykääjälle: täytyy kuitenkin yrittää jaksaa uskoa siihen, että monimutkaisestakin maailmasta voi kertoa ymmärrettävästi. Usei lienee kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin hyvä tahto.
Kriitikolle: Että-sana tosiaankin puuttuu. Eikö voisi ajatella, että tämähän on lohdullista ja armollista: Kotus-blogiin kirjoittavatkin voivat (ja jopa saavat) tehdä virheitä. Minä ainakin olen varannut itselleni oikeuden virheiden tekemiseen.
Tietenkin pyöristyskin meni otsikossa vähän ohi maalin, pahoittelen sitäkin. Kokoluokka lienee kuitenkin oikea.
Otsikoissa asiat esitetään usein kärjekkäämmin ja yleisemmin kuin leipätekstissä. Tämä on tavallista monissa tekstilajeissa.
Blogimerkintäni otsikko oikoo mutkia, mutta jo ingressissä kerron, että kyse on kyselystä. Kerron myös, että selvitettiin "asiaa", ei esimerkiksi "asia". Leipätekstissä jätän lukijan arvioitavaksi sen, kuinka hyvin kysely tavoittaa totuuden, jos sellainen on tavoitettavissa. Vaikea tätä on tietysti näillä tiedoilla täysin epätotenakaan pitää. Meidän tavallisten ihmisten.