Leksana kirjoittivat Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen tutkijat ja tukiryhmän jäsenet.
LEKSA, säädöskieliblogi
Säteilevä säädöskieli
Säädöksiä synnytetään paljon, se tiedetään. Jonkinlainen aavistus on myös siitä, että säädöskieli säteilee ympärilleen. Tai pitäisikö sanoa, että sitä valuu ja valutetaan muihin teksteihin. Säädöskieli saattaa olla monen tekstin ydintä.
Ajatellaanpa vaikka tuomioistuinten tekemiä päätöksiä. Niitä lienee mahdotonta kirjoittaa siteeraamatta säädöksiä.
Niin ikään hallinnollisissa päätöksissä pakkaa olemaan säädöskieltä. Niitähän me kaikki saamme. Näitä päätöksiä tehdään vuosittain 20–30 miljoonaa!
Säädöksistä tietysti keskustellaan politiikassa, tiedotusvälineissä, kahvipöydissä. Säädöskieli säteilee sielläkin. Säädöskieli on arkipäivää; sen soisi olevan myös lähempänä useimpien arkista kielenkäyttöä.
Korkeimman hallinto-oikeuden viestintäpäällikön Teuvo Arolaisen mukaan esimerkiksi hallinto-oikeuden ratkaisujen täytyy olla kielellisesti sellaisia, että ne ovat ymmärrettävissä "ilman juridista tai muuta erikoisosaamista”. Tuomioistuinten onkin ”kiinnitettävä ymmärrettävyyteen jatkuvasti huomiota”. (Ks. kiinnostava tutkimus.)
Kyse on myös tekstilajista ja tekstien välisistä ketjuista ja muusta intertekstuaalisuudesta. Tuomioistuin tekee (säädöksiin perustuvia) ratkaisuja ja selosteita ratkaisuista mutta myös tiedotteita. Ratkaisut ja selosteet ovat lainkäyttöä, mutta tiedote on suunnattu laajemmin kansalaisille. Voisi ajatella ehkä niinkin, että jos säädökset pystyttäisiin kirjoittamaan yleistajuisemmin, näitä muitakin tekstejä olisi vaivattomampi muovata ymmärrettäviksi.
Nyt pitäisi vielä päästä perille siitä, mitä se ymmärrettävyys oikein on. Apuja tarvitaan!
VESA HEIKKINEN
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa