Leksana kirjoittivat Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen tutkijat ja tukiryhmän jäsenet.
LEKSA, säädöskieliblogi
Balladi lakien turhuudesta
Kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö ovat laatineet listan turhista laeista ja kielloista. Edustajien mukaan Suomessa on 42 hyllymetrillistä lakeja ja asetuksia. Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää.
Grahn-Laaksonen ja Männistö kysyvät, ovatko kaikki lait ja asetukset tarpeen. He sanovat uskovansa, että suomalaiset osaisivat tehdä valintoja myös itse, ilman että kaikki on tarjoiltava kansalaisille valmiiksi.
Professori Matti Wibergin mielestä kyse on tarpeellisesta keskustelunavauksesta. Wiberg kärjistää, että suomalaisilla poliitikoilla on kontrolliharha: he luulevat, että ihmisten käyttäytymistä voi säädellä sataprosenttisesti lailla.
Ilmiöön on viitattu myös yhteiskunnan oikeudellistumisena. Emmekö enää ymmärrä oikeuksiamme tai niiden rajoituksia, jos asiasta ei ole laadittu lakia? Tulee mieleen vanha kasku, jossa kansalainen lähestyy juristia: ”Saako toisen tontille rakentaa? Nimimerkki Sokkeli valettu jo.”
Kansanedustajien laatima turhien säädösten lista on aihepiiriltään
mielenkiintoinen. Huomattavan moni turhista säännöistä käsittelee alkoholia ja
kaupankäyntiä. Listalla on myös kieltoja
ja käytäntöjä, joilla ei ole lain eikä asetuksen asemaa. Kaikki turha
kansalaisten ohjailu on niputettu räväkästi yhteen. Kummallista kyllä, lehtitietojen mukaan kansanedustajat ovat itse olleet eduskunnassa hyväksymässä joitakin listaamistaan turhista säädöksistä. Varmaankin turhauttavaa!
Tekstintutkijana olen uskotellut itselleni ja muillekin, että yksikään teksti ei ole tässä maailmassa turha. Jokaisella tekstillä tehdään jokin teko, tahdommepa niin tai emme. Jokaisella tekstillä pyritään johonkin. Jos hukumme tekstitulvaan, omapa on syymme: meillä on liikaa tarpeita ja pyrintöjä…
Pitäisikin ehkä jatkaa pohdintaa siitä, ovatko ne teot, joita pyrimme tekemään, aina tarpeellisia. Kenelle ne ovat tarpeellisia? Mistä loppujen
lopuksi on hyötyä ja kenelle? Tekstin turhuus näyttäytyy näin ajateltuna syvänä valtakysymyksenä. Kuka ottaa itselleen oikeuden määritellä toisen pyrinnöt hyödyttömiksi? Kenellä on valta määritellä teksti turhaksi?
Olen pohtinut säädöskielen ymmärrettävyyttä ja tullut pohdinnoissani siihen, että säädöksissä on paljon sellaista ”turhaa”, joka vaikeuttaa niiden ymmärtämistä. Esimerkiksi selvät tai epäselvemmät viittaukset toisiin säädöksiin pistävät lukijan pään kerta toisensa jälkeen pyörälle. Monet säädöksistä tai säädösten osista ovat selvästi ymmärrettäviä vain suppealle asiantuntijajoukolle.
Voi olla, että meillä on paljon säädöksiä, jotka ovat joidenkin kansalaisten kannalta täysin turhia. Siitä olen varma, että meillä on paljon sellaisia säädöksiä, joissa on jopa kaikkien kansalaisten kannalta turhia osioita, epäonnistuneita kielellisiä valintoja – ja ehkä ennen kaikkea pieleen menneitä arvioita siitä, miltä lakitekstin on näytettävä, jotta se voisi toimia lakitekstinä.
VESA HEIKKINEN
46 outoa lakia ja sääntöä - ovatko nämä Suomen turhimmat kiellot? Ilta-Sanomat 20.8.2013
Turhien lakien lista saa tukea professorilta: ”Suomalaispoliitikoilla on kontrolliharha”, Helsingin Sanomat 20.08.2013
Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa
Nytt meneuät miehet pedhon iälkin , ia toisen miehen koira seurapi cansa , nijn saapi koira puolen miehen osa . [Martti-76-Rak-23]
Nytt on miehellä koira , ioca pure Eläindä , eli iotakin Eläuet toisen miehen kariast . [Martti-93-Rak-47]
Pure hän iongun cuoliaxi , ottakan se ion~ga koira on cuolluen , ia maxakan iällens eläuän nijn hyuän : Ioldei se sijtä cuole , maxakan neliännexen sijtä hinnasta , quin se maxa . [Martti-93-Rak-47]
Pure hän sen toisen kerdhan maxakan iällens wahingon ia päälisexi 6. äyri , eli mistackan koirans . [Martti-93-Rak-47]
Teke hän wahingon Colmannen kerdhan , maxakan sitte wahingon ia päälle 3. ma~rka colmie Iakoon . [Martti-93-Rak-47]
Ia nijn vsein , quin hän sijtte wahingon teke , maxakan iällens wahingon~ , ia sacko aina päälisexi . [Martti-93-Rak-47]
Nytt tappa mies eli wargasta toisen miehen koiran , maxakan 6. äyri ; iollei hän karia , oraua eli metzä koira ole : Sitte maxakan 12. äyri : Wan pure hän karia , quin ennen sanottu on , olkan maxo puolda wähembi . [Martti-93-Rak-47]
On huomattavassa määrin poliittinen kysymys ja arvokysymys, mitä säädöksiä pidetään turhana. Sellaisia ei kannattaisi pohdiskella kielentutkijan arvovallalla, koska ne eivät ole kielitieteellisiä kysymyksiä.
Joku voisi sanoa, että myös laki Kotuksesta on turha, voisihan asioita hoitaa ilman lakiakin. Tai ilman Kotusta.
Jonkun mielestä myös esimerkiksi työsuojelulaki on turha, osaavathan työnantajat muutenkin pitää huolta työntekijöistä. Ja varmaan löytyi monia, joiden mielestä huumeiden myynnin ja käytön kieltävät säädökset ovat turhia. Ja niin edelleen.
Sillä mitäpä tällä asetuksella tekee, kun siitä ei ymmärrä ennen kuin ehkä kuudennella lukukerralla, mitä siinä kielletään:
683/2013
Markkinoille ei saa saattaa jäsenvaltioiden
velvoittamiseksi kieltämään kannettaviin käsin
ohjattaviin raivaussahoihin tarkoitettujen
kelatyyppisten leikkuulaitteiden markkinoille
saattaminen tehdyssä Euroopan komission
päätöksessä 2012/32/EU tarkoitettuja kelatyyppisiä leikkuulaitteita, jotka koostuvat useista toisiinsa yhdistetyistä metalliosista ja
jotka on tarkoitettu kannettaviin käsin ohjattaviin raivaussahoihin.
Olikohan kääntäjillä kovakin kiire?
Asetuksen kirjoittaja taas vain copypasteaa EU-säädöksen käännöksen. Ei siinä hyödytä ruveta kehittelemään omia sanamuotoja, muuten tulee Suomen valtiolle rapsut siitä, että EU-säädöksiä ei ole ”implementoitu” oikein.
On hyvin mahdollista, että sisällöstä saa parhaiten selvän lukemalla englanninkielistä originaalia. Siksi Suomen pitäisikin ajaa englannin tekemistä EU:n hallinnon ainoaksi viralliseksi kieleksi. Silloin olisi yksi yhteinen teksti, joka on edes jotenkin johdonmukaista ja loogista. Johdonmukaisuus ja loogisuushan yleensä häviävät, jos teksti käännetään orjallisen kaavamaisesti toiseen kieleen.
Ojasta allikkoon. Englanti kun on todella epälooginen ja monitulkintainen kieli hyväksi hallintokieleksi.
Englannin kieltä käytettiin hallinto- ja sivistyskielenä jo satoja vuosia sitten, kun suomeksi ei kirjoitettu juuri muuta kuin muutamia uskonnollisia tekstejä, ja lukutaito oli harvalla. Ja kun valtaosa Suomea koskevasta merkittävästä lainsäädännöstä kuitenkin kirjoitetaan alun perin englanniksi ja sitä tarvitsee vain harvojen ymmärtää, on aivan turhaa ruveta sitä kääntämään.
Ja saman tien voisi puhtaasti kansallisenkin lainsäädännön kirjoittaa englanniksi. Ei sekään todellakaan kulu kansan käsissä, eikä kansa ymmärtäisi sitä, vaikka se käännettäisiin jokaisen omalle kotimurteelle. Kas kun itse asia on vaikea. Kansalle pitää joka tapauksessa jonkun selittää se pienen pieni osa laista, joka jokaisen pitää oikeasti tuntea.
Deliranti isti romani!
Vai pitäisikö lait kirjoittaa lojban-kielellä?
Suomalaisille niin pyhää pakkoenglantia ei saa loukata?