Palattua

Sanottua ja halajattua äidinkieltä tarjoavat lukemattomat lehdet. Ensin satunnainen Ilta-Sanomat (26.6.2012): ”Korkeasti koulutetut syövät terveellistä ruokaa, mikä on huolestuttavaa.” Näin sanoo professori Christel Lamberg-Allardt.

Jaaha. Lesioneer (’muukalaislegioonalainen’, traduit par LK) tietää koulutuspoliittisen ratkaisun. Se, joka valmistuu maisteriksi, joutuu puhutteluun: ”Sitä ollaan nyt maistereita elikkä korkeasti koulutettuja. Nyt sitten loppuu se salaatin puputtaminen. Ei kun makkaraa, hampurilaisia, sipsejä, kokista, olutta, läskisoosia ja sellaista normaalia ruokaa pöytään sitten. Että maisteri muistaa tämän sitten!”

Loppuu professori Christel Lamberg-Allardtin huolestuminen sitten tähän.

”Suomessa ei ole ennen kunnostettu kuivattamalla yhtä suurta järveä”, kirjoittaa Helsingissä ilmestyvä puoliviralllinen paikallislehti Helsingin Sanomat ingressissään 30.6.2012.

No jopati on! Mikähän se yksi suuri järvi on, se jota Suomessa kunnostetaan kuivattamalla? Ai, se on Haapajärvi. Se kunnostuu sitten sillä tavalla, että se kuivatetaan. Uusi nimi varmaan Kuivajärvi. Mutta jätte bra, että ei enää kunnosteta monia järviä vaan vain yhtä. Keskittymistä vihdoinkin. Ennenhän ne kilpaillut resurssit saattoivat suttaantua siihen, että useita järviä kunnostettiin.

Kielemme, tämä armas suomalais-ugrilainen, elää rikkaana keskuudessamme, sillä sen innovatiiviset käyttäjät ovat ydinosaamisalueellaan elikkä innoverbalistiikassaan huippuosaajia kukin toimestansa käsin.

Tämän blogikirjoituksen tuottaa LK Consultings, ketä on languagesertifierad and environmentally responsible shit producter.