Lasse Koskela
Myös
Tässä autenttisia esimerkkejä myösin käytöstä:
”Sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluvat myös olennaisena osana käytöstavat.”
”Koulussa voi myös oppia periaatteita.”
”Myös suurena urheilun ystävänä pidän paljon saavuttaneita urheilijoita sankareinani.”
”Matkustaminen ulkomaille saa myös ajatukset pyörimään terrorismin ympärillä.”
”Terrorismia voi myös tapahtua oman kotimaansa sisällä.”
”Erojen tasaantumista on myös helpottanut maapalloistuminen 2000-luvulla.”
”Piirtäjän toimistoon tehtiin myös terrori-isku.”
”Rippikoulu kuuluu myös kaikille, jonka jälkeen on mahdollisuus toimia kummina.”
”Monet ystäväni tekevät myös samoin.”
”Myös jotkin vastustavat maahanmuuttoa puhtaasti poliittisista syistä.”
Katsotaanpa ja kommentoidaan:
”Sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluvat myös olennaisena osana käytöstavat.” [Oliko tarkoitus sanoa: ”Sosiaalisen kanssakäymiseen kuuluvat olennaisena osana myös käytöstavat.”]
”Koulussa voi myös oppia periaatteita.” [Oliko tarkoitus sanoa: ”Koulussa voi oppia myös periaatteita.” Vaiko korostaa sitä, että niitä unohtaakin?]
”Myös suurena urheilun ystävänä pidän paljon saavuttaneita urheilijoita sankareinani.” [Ettäkö pienuuden ohella myös suurena?]
”Matkustaminen ulkomaille saa myös ajatukset pyörimään terrorismin ympärillä.” [Siis myös ajatukset – mitkä muut pyörivät?]
”Terrorismia voi myös tapahtua oman kotimaansa sisällä.” [Että voi tapahtua? Siis sen terrorismin kotimaan sisällä? Aika monipuolisesti monitulkintainen virke.]
”Erojen tasaantumista on myös helpottanut maapalloistuminen 2000-luvulla.” [No joo, on myös helpottanut, mutta onko myös vaikeuttanut tai aiheuttanut jotain muuta. Oliko tarkoitus sanoa, että 2000-luvulla tapahtunut maapalloistuminen on helpottanut myös erojen tasaantumista?]
”Piirtäjän toimistoon tehtiin myös terrori-isku.” [Jaaha, mitäs muuta iskuja kuin terrori-isku?]
”Rippikoulu kuuluu myös kaikille, jonka jälkeen on mahdollisuus toimia kummina.” [No, hm… Oliko ajatus se, että kaikille kuuluu myös rippikoulu, jonka jälkeen on mahdollisuus toimia kummina?]
”Monet ystäväni tekevät myös samoin.” [Mutta tekevät paljon toisinkin?]
”Myös jotkin vastustavat maahanmuuttoa puhtaasti poliittisista syistä.” [Mahtoiko olla ajatuksena se, että jotkut vastustavat maahanmuuttoa myös puhtaasti poliittisista syistä?]
”Myös suurena urheilun ystävänä pidän paljon saavuttaneita urheilijoita sankareinani.” [Kirjoittaja on suuruutensa lisäksi myös jotain muuta, esimerkiksi pieni? Oliko tarkoitus sanoa, että suurena urheilun ystävänä hän pitää paljon saavuttaneita urheilijoita sankareinaan?]
Myös tämän kirjoituksen tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten myös-sanaa myös käytetään. Esimerkit on poimittu teksteistä, joiden arvostelijoiden olisi tullut merkitä virheet. Näissä esimerkkitapauksissa ei ollut havaittu mitään huomauttamista. Nyt on.
Palaa otsikoihin | 15 puheenvuoroa
Asian äärellä vuosia viettäneenä uskallan väittää, että silloin tällöin näkee lauseita, joissa myös-sanalle ei kerta kaikkiaan ole löydettävissä luontevaa paikkaa – ainakaan jos on pakko tulkita, että myös-sana viittaa juuri seuraavaan sanaan. Tällöin olen enemmän tai vähemmän onnistuneesti turvautunut esimerkiksi ilmaisuihin "lisäksi", "yhtä lailla" ja "niin ikään".
Joskus myös-sanan voi jopa jättää pois, etenkin uuden kappaleen ensimmäisessä lauseessa.
Mitäs tästä kaikesta tuumitte?
"Näissä esimerkkitapauksissa ei ollut havaittu mitään huomauttamista. Nyt on." Eikö oikea muoto olisi "ei oltu havaittu"? Jälkimmäinen virke puolestaan on epätäydellinen puuttuvine lauseenjäsenineen.
Saisiko seuraavaksi kolumnin aiheesta myöskin?
Kirjoitit näin:
"Näissä esimerkkitapauksissa ei ollut havaittu mitään huomauttamista. Nyt on." Eikö oikea muoto olisi "ei oltu havaittu"?
Vastaan: Ei olisi.
Jälkimmäinen virke puolestaan on epätäydellinen puuttuvine lauseenjäsenineen.
Vastaan: Entä sitten?
Totta. Joskus ei tunnu myös-sanalle löytyvän luontevaa paikkaa.
Ja totta sekin, että myös sana on usein tarpeeton.
Kun itse sanot, että tarkoitus oli kiinnittää huomiota siihen, miten myös-sanaa myös käytetään, tarkoititko halunneesi kiinnittää huomito siihen, miten myös-sanaa käytetäänkin (eikä vain olla käyttämättä)? Vai halusitko havainnollistaa, miten myös myös-sanaa käytetään? Vai että miten myös-sanaa kaikkien muiden käyttötapojen lisäksi käytetään!
Samoin minulle opetettiin, ettei virkettä saa aloittaa ja-sanalla. Ihmettelen siis, että miksi muiden ihmisten kielenkäyttöön puuttuva kielentutkija itse kirjoittaa epätäydellistä kieltä, jossa on paljon huomautettavaa oikeakielisyyden kannalta ajateltuna. Miksi soimata muita, jos ei itsekään osaa?
Kielenhuoltoperiaatteenne näyttävät olevan ala-asteen opintojen varassa. Teidän olisi syytä päivittää tietonne.
Miksi muuten "apostoli" isolla alkukirjaimella? Ala-asteen oppeja?
Myös Sinulle toivotan hyvää jatkoa muun muassa ja myös myös-sanan käytössä.
Toivon myös uusia keskesteluja kanssasi.
Ei kukaan ole täydellinen, on minunkin tiedoissani varmasti päivitettävää, mutta sinulla on vielä enemmän. Näin harrastelijana ja ihan vaan kielemme ystävänä olen huolissani myös nykyisen painetussa sanassa käytettävän kielen rappiosta lukuisine kirjoitusvirheineen ja muoti-ilmaisuineen. Viikko-pari sitten Aamulehdessä oli iso otsikko, jossa luki "Sade kuuro sotki...".
Noista ajan mittaan hiljalleen vaihtuvista muoti-ilmauksista voisin kirjoittaa vaikka blogikirjoituksen, jossa on enemmän sisältöä ja tarkempia havaintoja kuin vaikkapa sinun kirjoituksissasi, mutta eihän minun kirjoituksia tänne huolita, kun en ole missään laitoksessa leikkimässä asiantuntijaa.
Iskit kirveesi kiveen heti kättelyssä, sillä ”ei ollut havaittu” on niin nykyisten kuin vanhohenkin ohjeiden mukainen ja ”ei oltu havaittu” niiden vastainen. Jälkimmäinen on kyllä hyvin yleinen ja myös (!) loogisempi. Kielenhuolto vain on ottanut tietyn kannan eikä siitä luovu.
Viestisssi 27.5. on roppakaupalla mokia, joten todistat oikeaksi vanhan viisauden: se, joka moittii muita kielivirheistä, tekee moittiessaan pahempia kielivirheitä kuin ne, joista moittii.
Ensimmäisestä lauseesta puuttuu predikaatti, ja siinä on kökköadessiivi ”Apostoli isolla alkukirjaimella” (suomeksi paremmin: ”Apostoli versaalialkuisena”). En nyt puutu ensimmäisen virkkeesi sisällön tolkuttomuuteen. Toisessa virkkeessä pääset viljelemään vierasvoittoista adessiivia toistamiseen (”sinulla – – hukassa” pro ”sinulta – – hukassa”).
Ja ”lukuisine kirjoitusvirheineen ja muoti-ilmaisuineen” olisi oivaa parodiaa, jos parodia vielä olisi mahdollista. Tuollainen teennäinen komitatiivin käyttö ei ole vain ilmeisen huonoa suomea, vaan se luo myös vaikutelmaa. Sellaista suoltavat tyypillisesti markkinointiosastojen pimut, jotka uskovat loistavasti hallitsevansa suomen kielen ja tuottavansa sekä myyvää että kirjallisesti korkeatasoista tekstiä. Tähän tyyliin: "– – on viehättävä ja rauhallinen paratiisi pitkine hiekkarantoineen ja aurinkoisine päivineen.” (Anteeksi, nyt täytyy lopettaa, tulee ihan refleksinomaisesti refluksi.)
Eikä sitä, mihin -kin-pääte kuuluu. (---löydän alan "asiantuntijan" tekstistäkin ---)
Ei kukaan ole täydellinen, ei.