Kouluverkkouudistus riehuu Tampereella

Kun hallinto alkaa nimetä asioita uusiksi, muuttuu mustakin helposti valkoiseksi.

Kieli on yksi hallinnon tehokkaimmista työvälineistä. Kerroin edellisessä kirjoituksessani koulusta, joka muuttui toimipisteeksi. Syynä oli kahden koulun hallinnollinen yhdistäminen, ja jostain syystä niistä pienempää ei voi enää kutsua kouluksi.

Tarina jatkuu, sillä Tampereella riehuva kouluverkkouudistus aikoo typistää asuinalueemme rakkaan toimipisteen (os. koulu) pienten lasten kouluksi. Luokat 4, 5 ja 6 siirtyisivät vuonna 2012 viereisen kaupunginosan isoon laitosmaiseen kouluun, jossa olisi koululaisia aina yhdeksänteen luokkaan saakka. Koululaisille se merkitsee valtavaa muutosta heidän lapsuutensa maantieteeseen, kaupungin hallinnolle kaiketi joitakin säästettyjä euroja.

Kielinäkökulmasta on kiinnostavaa pohtia, miten paljon helpompaa on karsia toimipisteen kuin koulun luokkia. Siinä missä koulu on sivistyksen tyyssija, toimipisteeseen ei voi hyvällä tahdollakaan liittää minkäänlaisia arvoja. Siksi se on helpompi kohde hallinnon tehostamistoimille.

Sanoilla voi tosiaan tehdä ihmeitä. Tehostaminen kuulostaa paljon positiivisemmalta kuin karsiminen, leikkaaminen ja typistäminen. Kouluverkkouudistus on vastaavasti kiertoilmaisu lasten keräämiselle suuriin ja epäinhimillisiin tuotantolaitoksiin.

Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa

21.12.2009 16.09

Vesa Heikkinen

Olli, oletko miettinyt: Mistähän johtuu, että ennen (kunnallis)vaaleja yksikään puolueista ei ilmoittaudu koulujen (anteeksi: "toimipisteiden") eikä muiden "lähipalveluiden" tappajaksi. Päinvastoin: kaikki haluavat "turvata kuntalaisten palveluiden hyvän saatavuuden" yms. Vaalien jälkeen näitä väkivallantekoja (joita joskus "leikkauksiksikin" varomattomasti kutsuttiin) sitten kuitenkin tapahtuu luonnonlainomaisesti. Vai pitäisiköhän tätä kysyä "markkinoilta"? Tai mainostoimistoilta, jotka nykyään rustailevat puolueiden vaaliohjelmia.

21.12.2009 18.42

olli löytty

vaalilupauksista

Vesalle: Kysymyksesi lienee luonteeltaan retorinen. Kukapa talouden realiteeteistä puhuisi silloin, kun haluaa ääniä. Ennen vaaleja talous on täynnä mahdollisuuksia. Auttaisiko se, jos vaaleja järjestettäisiin useammin?

21.12.2009 23.14

Koskela

Ollille

Niin, mutta todella ovat "talouden realiteetteja"? Kysymyshän on enemmän tahdosta, arvoista, politiikasta. Mitkä lopulta ovat "talouden realiteetit"? Ne ovat perusteluja, joilla meiltä viedään rahat, työt ja "palvelut"...

22.12.2009 10.59

olli löytty

lainausmerkit unohtuivat

koskelalle: taisin unohtaa laittaa talouden realiteetit lainausmerkkeihin (kuten sinä sanan palvelut). taitaa olla niin, että aina kun joku puhuu realiteteista, kyse ei suinkaan ole niin sanotuista kovista faktoista vaan enempi tai vähempi sopimuksenvaraisista asioista. usein enempi.

22.12.2009 16.54

Koskela

Olllii!!!!

Hei Olli hei leikitäänks sitä leikkii et "Tää olis taloudellinen realiteeti"? Vaikka en mää usko et sun äitis antaa meidän leikkii sitä ku viimeks siinä Jyrki söi meiän kaikki piparit...

22.12.2009 21.17

Vesa Heikkinen

Olli, kysymykseni sattoi olla retorinen, tai sitten en vaan väsypäissäni saanut muotoiltua sitä toisenlaiseksi. Tarkoitukseni oli kyllä ns. jatkaa keskustelua, koska juttusi oli mielestäni hyvä ja tärkeä. Annoit oivia esimerkkejä hallinnon/politiikan "peitekielestä"!

30.12.2009 14.17

Tilda

Kouluverkkouudistuksesta

Tuo kouluverkkouudistus ei kuulosta hyvältä. Lapset ovat liian pieniä/nuoria noin yhdeksän-kymmenen vuoden ikäisinä siirtymään aivan eri kouluun ja itseään isompien lasten/nuorten joukkoon. lapset ovat juuri ehtineet tottua kouluunsa ja opettajiinsa. Kyllä lasten pitää saada olla heidän kotiaan lähellä olevassa koulussa elämänsä ensimmäiset vuodet,1-6 luokat ja vasta sitten paljon myöhemmin siirtyä toiseen kouluun. Vielä parempi, jos yläaste/yläkoulukin olisi suhteellisen lähellä kotia, tutuissa ympyröissä sekin, sitten kun olisi oikeasti aika sinne lapsen siirtyä.

4.1.2010 18.22

olli löytty

talouden realiteeteista vielä

Kun tuota usein varsin kepeästi viskottua käsitettä "talouden realiteetit" alkaa oikein pohtia, sen sävy muuttuu aina vaan uhkaavammaksi. Olisi kyllä vallan hienoa, jos politiikka olisi niihin vaikuttamista eikä niiden mukaan tai ehdoilla toimimista. Kyl maar niin on justiinsa jämptisti, sanoisi tähän vielä Koskela.