Terhi Ainiala
Stadi voitti
Ensi vuoden alusta meillä Helsingissä on Stadin ammattiopisto. Kolme nykyistä ammattioppilaitosta (Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltech, Helsingin palvelualujen oppilaitos Helpa ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Hesote) yhdistyvät.
Opetusvirasto oli järjestänyt oppilaitoksen nimestä nimikilpailun. Ehdotuksia saatiin iso määrä, 642. Raati oli valinnut näistä kuusi ehdokasta ”loppukilpailuun”; nimet olivat Helami, Helsingin ammattioppilaitos Hela, Helsingin ammattioppilaitos Helvi, Helsingin ammattioppilaitos Stadia, Helsinki-opisto ja Stadin ammattiopisto.
Opetusviraston linjajohtaja esitti nimeä Stadin ammattiopisto. Eilisessä kokouksessaan opetuslautakunta päätti, että tämä nimeksi myös tulee.
Slanginimi Stadi elää vahvasti kaupallisessa ja julkisessa kielenkäytössä. Se on helsinkiläisyyden - tai oikeastaan pikemmin ”stadilaisuuden” - vahvin symboli. Hyvin moni helsinkiläinen yritys on Stadin Kebab, Stadin Bygga, Stadin Kattomies, Stadirak tms. Julkisella puolella meillä on Stara eli Stadin rakentaja, joka ”pitää Stadista huolta”. Helsingin pelastuslaitos ja poliisilaitos eivät ole nimeltään (ainakaan vielä) Stadin laitoksia, mutta tunnustautuvat mielellään Stadin brankkareiksi ja Stadin skoudeiksi esimerkiksi myöntämällä vuosittain samannimiset tunnustuspalkinnot.
Moni kaupallinen toimija hyödyntää Stadia ja stadilaisuutta. Kun Kodin Ykkönen avasi liikkeensä uudelleen Helsingin Kaisaniemeen, se kertoi mainonnassaan, kuinka ”Ykkönen palasi Stadiin”. Vahvimpia Stadin käyttäjiä on tunnetusti jääkiekkojoukkue HIFK, joka on sanomansa mukaan Stadista ja paikallinen vastustajajoukkue Jokerit Hesasta.
Niin, Hesa ei juuri näytä monelle kelpaavan. Se on leimattu maalaisten ja muualta muuttaneiden nimeksi. ”Oikealle” helsinkiläiselle se on nolo ja naurettava. Eikä taitanut kukaan ehdottaa Hesan ammattiopistoa uuden oppilaitoksen nimeksi. Vaan sanoisinpa, että kyllä Hesakin vielä sieltä ponnistaa! Se voisi hyvin tulla nykyistä käytetymmäksi esimerkiksi helsinkiläisten yritysten nimissä. Molemmat slanginimet, Hesa ja Stadi, ovat vielä alkuaan olleet syntyperäisten helsinkiläisten käyttämiä.
Stadilla siis näyttää olevan vientiä ja kaupallista potentiaalia. Kun julkiset palvelut puhuvat Stadista, ne haluavat olla tuttavallisia, helposti lähestyttäviä ja mukavan rentoja. Kaikkia kaupunkilaisia tällainen kielenkäyttö ei kuitenkaan puhuttele. Stadi ei koskaan ole ollut kaikkien syntyperäistenkään käyttämä nimi. He ja muualta pääkaupunkiin muuttaneet voivat kokea nimen käytön vieraaksi ja jopa torjuvaksi.
Palaa otsikoihin | 14 puheenvuoroa
ei minua tämä nimenvalinta pane hurraamaan, vähän liian puhekielinen laitoksen nimeksi, jopa mielistelyä lähentelevä. ei varmaan myöskään "stadin brankkarit" olisi hyvä virallinen nimitys.
ehkäpä puhekieli ja viralliset nimet pitäisi erottaa, puhuahan voi miten lystää mutta laitoksen nimenä en näe tuolla mitään etuja.
puhutaan hesasta, stadista ja kartsastakin mutta nämä nyt kyllä voisi jättää puhekieleen.
Vanhaan hyvään aikaan olisi nimeksi otettu ”Helsingin ammattikoulu” ja annettu ihmisten itse kehittää mitä lempinimiä haluavat. Varsinainen nimi olisi toiminut hyvin ja kertonut ilman selityksiä ja arvailuja, mistä on kyse.
Näennäisen ristiriitaista, mutta pohjimmiltaan ihan ymmärrettävää, on se, että mitä laitosmaisemmiksi ja persoonattomammiksi organisaatiot muuttuvat, sitä enemmän niille yritetään kehittää muka-persoonallista luonnetta nimillä, jotka voisivat olla ihmisen, lehmän tai samppoomerkin nimiä.
Tuskin nimi ”Stadin ammattiopisto” onnistuu edes ilmeisimmässä tarkoituksessaan eli nuorison kosiskelussa. Nimen valitsijathan kosiskelevat todellisuudessa vain oman mielensä rakentamaa kuvitteellista stadilaisnuorta, jonka lähimmät todellisuusvastineet löytynevät 1950-luvun elokuvista.
1) sana "stadi/Stadi" ei ole neutraalia ja hyvää suomen yleiskieltä vaan slangia, jota kaikki syntyperäiset helsinkiläisetkään (minä heidän joukossaan) eivät käytä. Ehdotettu nimi kulostaa samalta kuin vaikkapa Roihiksen ammattikoulu, Mansen tuomiokirkko tai Hesan keskusta. Ne ovat luontevia arkisessa puhekielessä mutta eivät julkishallinollisen organisaation niminä. Tällaisilla toimijoilla on erityinen vastuu kielestä kulttuurin oleellisena osana.
Nimiraadin kokouksessa 26.10.2012 Kotimaisten kielten keskuksen nimisönhuollon erikoistutkija Sirkka Paikkala kertoi kokouspöytäkirjan mukaan ennen nimivalintaa niistä periaatteista, jotka tulisi ottaa huomioon, ja toi esiin mm. seuraavaa: "Slanginimi voi virallisena nimenä kuulostaa keinotekoiselta (esim. Itis Itäkeskuksen kauppakeskuksen nimenä)." Olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä;
2) nimitys "Stadi" ei ole aina tarkoittanut - eikä tarkoita kaikkien sitä nimitystä käyttävien puheessa vieläkään - koko sitä aluetta, mikä jää kaupungin rajojen sisäpuolelle, vaan se voi rajoittua tarkoittamaan vain keskustaa. "Mennään Stadiin!" saattaa kantakaupungin alueellakin asuva sanoa, kun ehdottaa kaverilleen menoa Helsingin keskustaan. Tämän katsantokannan mukaan keskustan ulkopuolella olevat koulutusyksiköt eivät siis edes sijaitsisi "Stadissa";
3) st-alkuisia sanoja on joidenkin suomen kielen puhujien edelleenkin vaikea ääntää, koska sellaista äänneyhtymää ei esiinny sanan alussa alkujaan suomalaisissa sanoissa (ks. kohta 1). Vaikka uusi ammattioppilaitos sijaitseekin Helsingissä, sen nimi lienee silti tarkoitettu valtakunnaliseen käyttöön. Ei liene toivottavaa että nimen ääntäminen tai itse nimen herättämät mielleyhtymät aiheuttavat muualla ääntämis- tai muita suhtautumisongelmia;
4) nimitys "opisto" tarkoitti aikaisemmin yleisimmin nykyisen toisen asteen jälkeistä koulutusmuotoa, joka nykyisin vertautuu lähinnä alempaan korkeakoulukoulutuksen (esim. teknillisistä opistoista valmistui opistoinsinöörejä). On vaikea ymmärtää, että ammattiopistossa opiskeltaisiin tulevaisuudessa toisen asteen opetussuunitelmapohjaisia perusammattiopintoja. Sana "opisto" on siis samalla tavoin harhaanjohtava kuin esim. aiemmin ammattikorkekoulua tarkoittanut ja nimiehdokkaitten joukosta aivan oikein karsiutunut "Stadia" olisi ollut, ja ei kerro riittävän selvästi millaisesta oppilaitoksesta on kysymys.
Tämä nimivalinta herättää oikeastaan enemmän kysymyksiä, kuin antaa vastauksia.
Jos aiemmin ammattikouluna tai ammatillisena oppilaitoksena toiminut koulutusorganisaatio muuttaa nimensä ammattiopistoksi, se toivoo ilmeisesti tiedostaen tai tiedostamattaan, että osa entisen opistoasteisen koulutusasteen sisällöllisestä merkityksestä siirtyisi nyt koskemaan toisen asteen ammatillista perusopetusta. Näin ei kuitenkaan tapahdu ainakaan käytännössä, ja nimen muutos ei tee toisen asteen koulutuksesta opistoasteista. Sellaisessa tilanteessa, jossa meillä on työelämässäkin vielä kauan mukana ihmisiä, jotka ovat suorittaneet vanhan opistoasteisen koulutuksen, tuntuu tällainen vääriin mielikuviin perustuva sanojen ja nimitysten merkityksen tahallinen hämärtäminen lievästi ilmaistuna hyvin ajattelemattomalta ja viestinnän selkeyden periaatteiden vastaiselta. Ammattiopisto-nimityksen täsmällistä ymmärtämistä vaikeuttaa edelleen se, että nimitys vertautuu helposti sellaisiin vapaan sivistystyön kentällä jo kauan sitten vakiintuneisiin toimijoihin kuin vaikkapa työväenopistot, kansanopistot, kansalaisopistot ja musiikkiopistot.
Lähinaapurissamme ja lähisukulaiskielimaassamme Virossa on hyvin samanlainen muodollisen opetuksen ja koulutuksen järjestelmä kuin Suomessa. Siellä kaupunkien tai maakuntien yhdistyneiden ammattioppilaitosten nimissä on yleistynyt nimitys ”kutsehariduskeskus”, joka voidaan kääntää suomeksi ’ammattikoulutuskeskus’. Tällaisia ovat esim. Haapsalu Kutsehariduskeskus, Tartu Kutsehariduskeskus tai Järvamaa Kutsehariduskeskus. Näissä kaikissa sanaliiton ensimmäisenä osana oleva paikannimi on genetiivimuodossa (Haapsalun, Tarton, Järvamaan). Merkitykseltään ja mielleyhtymiltään hämärän (ammatti)opiston asemesta olisi Suomessakin voinut harkita tällaista ratkaisua, jos sana ammattioppilaitos ei jostain syystä enää sovi kokoavaksi yleisnimitykseksi.
Muuten, myös Helsingin kolmen yhdistyvän ammattioppilaitoksen johtokunnilta kysyttiin lausuntoa nimiraadin valitsemasta kuudesta ehdotuksesta. Johtokuntien lausunnot löytyvät kaupungin verkkosivuilta sen saman linkin kautta, jonka Terhi Ainiala antaa yllä omassa kolumnissaan. Niistä kaksi kannatti nimivaihtoehtoja, jossa molemmassa olisi esiintynyt sanapari Helsingin ammattioppilaitos, ja vain yksi piti parhaimpana sittemmin valituksi tullutta nimeä Stadin ammattiopisto.
Nyt olen ratkaissut ongelman siten, että välttelen kaupungin nimen sanomista. Kun lähden Vantaalta Helsinkiin, sanon meneväni keskustaan. Vaihtoehtoisesti sanon meneväni yliopistolle tai minne ikinä konkreettisesti menenkin.
Jos minun pitää mainita kaupungin nimi, valitsen nimityksen sen mukaan kenen kanssa puhun, vaihtoehtoina ovat: Stadi, Hesa ja Helsinki. Stadin ammattiopisto on mielestäni hyvä nimi juuri kohderyhmänsä vuoksi. Jos nimi olisi Helsingin ammattiopisto uskon, että se saisi hyvin pian lempinimekseen jonkin muun, ehkäpä juuri Stadin ammattiopiston.
Ja kaupunkilaisille (turkulaisille, tamperelaisille,...) se on snadi.
”Stadia” on naurettavaa ja harhaan osuvaa nuorison kosiskelua. Se halveksii kaupunkislangia eikä ymmärrä sen olemusta. Slangi on eristäytymisen kieltä: sillä erottaudutaan sosiaalisesti, ja sitä käytetään vain tietyissä tilanteissa. Sen määrittelee juuri sen ja yleiskielen vastakohtaisuus.
Stadi-sanan käyttö oppilaitoksen virallisessa nimessä antaa suunnilleen saman vaikutelman kuin jos eläkeikää lähestyvä koulun rehtori yrittäisi pitää koulun kevätjuhlan puheen ”nuorison kielellä”.
Kun sitten vielä slangisanaan liimataan perään -ia-pääte, jolloin saadaan pellelatinaa, kyseessä on tuskin edes huonon farssin epäonnistunut parodia.
Olen pitkälti samaa mieltä muiden kanssa siitä, että Stadi on liian moderni, slangimainen ja paikkasidonnainen sana. Suomen pääkaupungin oikea nimi on Helsinki, ja Hesa ja Stadi ovat vain lempinimiä pääkaupungille, eikä varsinaisia kutsumanimiä. Stadi on usealle ulkopaikkakuntalaiselle vieras nimitys Helsingistä ja mielestäni Stadi nimenä saattaa hieman syrjiä ulkopaikkakuntalaisia. Samoin kuin 2007 vuoden äidinkielen yioppilaskirjoituksissa käytettiin sanaa stidit, eivät kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuneet osanneet vastata tehtävänantoon. Ei tämä tullut välttämättä mieleen täällä pääkaupunkiseudulla asuville, sillä meille se on hyvin arkinen käyttösana. Tarkoitan tällä sitä, että julkisten paikkojen nimien tulisi olla kirjakielisiä, jotta se olisi kaikille tasapuolisesti ymmärrettävissä.
Omasta mielestäni myös Helsinki sana on virallisempi ja arvokkaamipi kuin Stadi. Esimerkiksi mielummin sanon opiskelevani Helsingin yliopistossa kuin Stadin yliopistossa. Sana Helsinki tuo enemmän arvostusta oppilaitokselle, kuin nuorten enemmän suosima Stadi.
Varmasti Stadin ammattiopisto nimenä voi vetää nuoria puoleensa ja houkuttelee ainakin tutustumaan kyseiseen oppilaitokseen, mutta eihän se hyvää suomen kieltä ole. Vaikka itse olen nuoruuteni pääkaupunkiseudulla asunut ja Stadi nimen omaan käyttööni omaksunut, en ehkä näkisi sitä virallisen oppilaitoksen nimessä.