Kaija Parko
Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon
Käytännössä jouduin viimekertaisella blogikierroksella huomaamaan, että ammatikseen toisten tekstejä korjaamaan tottuneenakin voi tehdä virheitä, vieläpä pahoja. Kiireessä suoltaa tekstiä ajattelematta pilkkuja, lainausmerkkejä tai kirottuja välilyöntejä. Onneksi Vesa Heikkinen vaati korjaamaan räikeimmät kauheudet, joita joku arvoisa lukija varmaan oli jo ehtinyt kauhistelemaan. No, rapatessa roiskuu.
Ajatuksen kielentäminen on vaativa tehtävä. Usein on niin, että hämäränä mielteenä päässä häilähtänyt asia saa muotonsa vasta siinä prosessissa, jossa se artikuloidaan puheeksi tai kirjoitukseksi. Puhuttua tekstiä saa koko ajan täsmentää ja korjata; usein puhekumppanikin vaatii tarkennuksia kysymällä ja kommentoimalla. Mutta kun kirjoittaa, pitäisi lauseen olla kristallinkirkas, ainakin itselle. Vai pitäisikö?
Omassa tekstintuottamisessani huomaan usein, että joudun pohtimaan sanajärjestystä. Suomen kielen vapaa sanajärjestys onkin hankala juttu: sillä saadaan aikaan niin täydellistä sekasotkua kuin omaperäistä tyyliä. Kongruenssivirheitä tai omistusliitteen puuttumista eivät enää edes ammattilaiset (lue: opettajat) huomaa. Kieli muuttuu ja sen mukana kielenhuollon suositukset, kuten kaikki tiedämme. Niuhottaa ei pidä, mutta täysin vailla säännöstöäkään ei tulla toimeen.
Silmiini sattui Ilta-Sanomien esiin kaivama ministeri Gustafssonin blogikirjoitus. Lehti oli liittänyt juttuun ingressin, jossa korostettiin blogitekstin julkaisemista ”sellaisenaan”. Viesti oli selvä: teksti vilisi virheitä, esimerkkinä sana seitsämän. Minua hävetti. Olisi pitänyt jonkun avustajan oikolukea teksti, vaikka blogien teksteiltä ei ankaraa normatiivisuutta vaaditakaan. Kirjoittajan asemaan ministerinä ei huono normienhallinta sovi, oli kyse sitten blogista tai tviitistä.
Ehkäpä poliitikkojen avuksi pian palkataan erityisasiantuntijoita, joiden tehtävänä on paitsi korjata julkisuuteen tulevat tekstit, myös tarkkailla tyylivalintoja ja viestin selkeyttä. Suomen hallitus ei ole porukka eivätkä kaikki päätökset ole fantastisia; täti tiukka sopii ehkä päiväkotiin, ei Suomen valtiovarainministeriöön!
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa
Jos teksti on huolimattomasti ja kiireessä sutaistu, on ehdottomasti parempi, että tämä näkyy lukuisina kirjoitusvirheinä ja kielivirheinäkin. Esimerkiksi jos holtiton tajunnanvirta on päällisin puolin katsoessa kieliasultaan moitteeton, lukijalta kestää kauemmin huomata holtittomuus ja käyttää aikansa johonkin fiksumpaan kuin tekstin jatkon lukemiseen.
Valitettavasti kielentarkistamista ei voi kieltää lailla. Onneksi kuitenkin ne, joiden teksteissä vilisee kirjoitus- ja kielivirheitä, eivät USEIMMITEN ymmärrä tai viitsi käyttää edes tekstinkäsittelyohjelman oikolukua.
Blogikirjoitukset ja Facebook-päivitykset ovat eri tekstilajeja. Varmaan pidettäisiin verovarojen tuhlauksena, jos poliitikkojen avuksi palkattaisiin ”erityisasiantuntijoita”, joiden tehtävänä olisi ”korjata julkisuuteen tulevat tekstit” – myös kavereille sutaistut Facebook-tervehdykset.
Teksturien kielentarkistimet olisivat kyllä puuttuneet Gustafssonin tekstin virheisiin, mutta niitä ei välttämättä ole käytettävissä mobiililaitteissa, joita näpelöidään auton takapenkillä.
Erityisasiantuntijoiden tarve varmasti kasvaa tulevaisuudessa, mikä tietänee lisää töitä kieli- ja viestintäalan pienyrittäjille. Käännösalan kehityskeskusteluissa on jo kehotettu varautumaan kielentarkistus ja -tuottamispalvelujen kysynnän lisääntymiseen, koska tulevaisuudessa monelle voi tuottaa tuskaa asiallisten ja kielellisesti laadukkaiden työhakemustenkin laatiminen.
Eivätkö? Ei kuulosta lupaavalta. Onneksi aika moni maallikko vielä kuitenkin huomaa, kaikesta huolimatta.
Kielenhuollossa ja oikeakielisyydessä puhutaan kongruenssivirheistä lähinnä possessiivisuffiksien käytön yhteydessä (possessiivikongruenssi) sekä verbien käytön yhteydessä, jolloin on kyse persoona- ja lukukongruenssista sekä passiivikongruenssista (ns. kaksoispassiivi).
(Ks. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1294; http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1268; http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1293)