Eero Voutilainen
Pohjanmaasta Pohjois-Suomi?
Suomessa tehdään parhaillaan useita laajoja hallinnollisia muutoksia: lakkautetaan aiempia viranomaisia ja hallintoalueita sekä luodaan niiden tilalle uusia. Yksi tällainen on käynnissä oleva aluehallinnon uudistus, jossa läänit lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan pätevän kuuloisia aluehallintovirastoja.
Vanhojen ilmiöiden mukana hankkiudutaan eroon myös niiden nimityksistä: vanha ja vakiintunut sana lääni joutaa muinaisuuteen ja sen tilalle valitaan joku uusi ja ajanmukainen, josta ei ole vielä tietoa. Toistaiseksi on puhuttu kuudesta aluehallintovirastosta, jotka kulkevat ylhäältä alas seuraavasti:
Lapin aluehallintovirasto,
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto,
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto,
Itä-Suomen aluehallintovirasto,
Lounais-Suomen aluehallintovirasto,
Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Lähellä oli, ettei aamutee läikähtänyt kauluksesta sisään, kun sain kuulla kahvipöydässä tämän ilouutisen. Enää ei tarvitse surkutella, jos pitkät ja korkeakulttuuriset Kafkan ja Orwellin kirjaset ovat jääneet tähän asti arjen kiireissä lukematta: valtionhallinto alkaa laatia niiden valikoiduista kohdista tiiviitä mukaelmia kansalaisten karttoihin ja tiekyltteihin!
Kyseessä ei todella ole mikään ministeriöstä kertoiltu vitsi tai aprillipila kansalaisten ratoksi, vaan se on täyttä totta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto alkaa toimia Lapin aluehallintoviraston eteläpuolella Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella. (Eikö Lappi ole enää Suomea ollenkaan, vai onko se ikään kuin Pohjois-Pohjois-Suomi?) Tutusta Keski-Suomesta on tehty luovasti Sisä-Suomi.
Hauskaa on myös miettiä, miksi koko prosessia nyt sitten aletaan kutsua: ei kaiketi läänijaoksi, koska läänejä ei nyt ole enää olemassakaan. Aluehallintovirastojen toimialuejako? Aluehallintovirastoaluejako? Entä millaisia nimiä hallintoalueille on kansan suuhun ajateltu? Etelä-Suomen tms. hallintovirastoalue? Hallintoalueet 1-6?
Hip hei!
Uudistusta suunniteltaessa ei ole käytetty kieli- ja nimistöasiantuntemusta, vaikka valtiolla on sitä varten oma laitoskin, tämä Kotus. (No, tätähän toki ollaan tuottavuuden nimissä ajamassa alas muutenkin.) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kyllä aiemmin lähettänyt valtiovarainministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle uudistusta käsittelevän kirjeen, johon ei ole vastattu. Lisäksi meikäläiset kielilautakunnat ovat laatineet asiasta julkisen kannanoton.
Mahdollisille nurisijoille tiedoksi valtiovarainministeriön ylijohtaja Silja Hiironniemen rohkaiseva vastaus Ylen uutisille: ”Tässä on kyse kielen muutoksesta. Aina tulee muutoksia ja uusia ilmaisuja vanhojen tilalle. Kun uusia asioita tulee, on aina pientä hämmennystä, mutta nopeasti ne omaksutaan. En usko, että näistä nimistä tulee mitään pysyvää hämmennystä.”
Aijaa, no ei siinä sitten mitään. No tuleepa hiihtolomamatkailu Pohjois-Suomeen (vaikkapa Kokkolaan) ainakin vaivattomammaksi.
Lisätietoja asiasta löytyy esimerkiksi Kotuksen lehdistötiedotteesta.
Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa
Entisenä byrokraattina tiedän kokemuksesta, kuinka vaikeaa on vaikuttaa virkakoneistossa, erityioseti ministeriöissä tosiasiallisesti jo tehtyihin nimitys- ja käsitevalintoihin, vaikkeivät olisi vielä virallisesti päätettyihin, esimerkiksi lakiteksteihin vielä päätyneetkään.
Herra varjelkoon meitä kuitenkin byrokratian tuottamilta "kielen muutoksilta", joilla sekoitettaisiin täysin yksiselitteisten, suorastaan universaalien käsitteiden, kuten ilmansuuntien johdonmukaisuus.
Suomen kieltä vaivaa, sanoisinko luonnostaan, sanojen pituus, monitavuisuus, ja sitä pahentaa vielä yhdyssanajärjestelmämmme. - Tiedän, että sana "lääni" on vierasperäinen ja monien mielestä "vanhentunut". Mutta se on lyhyt, hyvin suomen kieleen istuva ja jopa helppo taivuttaa (siitä ei voida esim. vääntää sellaisia kankeita taivutusmuotoja kuten "aluehallintovirastoiden"). Tietysti nämä uudet alueet ja niiden hallintovirastot olisivat niin alueellisesti kuin tehtäviltään jotain muuta kuin nykyiset läänit ja lääninhallitukset. Mutta ei kai liene kiellettyä ottaa muuten käytöstä poistuvaa nimeä "uusiokäyttöön", En osaa yht'äkkiä kuvitella tästä syntyvän ainakaan mainittavia sekaannuksiakaan vanhan ja uuden lääni-käsitteen välillä.
Siispä ehdotan, että nämä uudet "hallintoalueet" nimetään (uusiksi) lääneiksi, ja niitä "hallinnoivat" virastot olkoot vaikka lääninvirastoja - jos entinen "lääninhallitus" ei kelpaa.
Nimimerkki Ihmettelevä aloittaa myös epäsuorasti kiinnostavan keskustelun blogikirjoittamisen tyyleistä ja lajeista: millaista kieltä (tällaisessa) blogissa sopii ja tulisi käyttää - ja miksi? En toki tarkoittanut ilmaisuvalinnallani, että esimerkiksi Rovaniemi sijaitsisi kovasti Helsinkiä korkeammalla: hahmotin ilmiön arkisesti (seinällä riippuvan) kartan näkökulmasta osana valitsemaani epämuodollista tyyliä. Tiedän kyllä, että jotkut pitävät tällaista ilmaisutapaa torjuttavana. Mutta mistä tämä kehnous johtuu ja päteekö se kaikissa yhteyksissä? Harmi ei johtune siitä, että ilmaus olisi vaikea ymmärtää: Ihmettelijäkin pitää selvänä, että kyse on juuri ilmansuunnista. Syynä ei myöskään liene ilmauksen kuvallisuus, koska sitä on virallisissa teksteissäkin niin paljon, että olisi vaikea pärjätä ilman (esim. talouskasvu kääntyy uuteen nousuun, valtiontalous horjuu). Ongelman täytyy siis olla jossakin muualla - missä?
Ihmettelijän kommentin pohjalta voi halutessaan pohtia yleisemminkin esimerkiksi kielen henkilökohtaista ja tilanteista vaihtelua, puheen ja kirjoituksen suhdetta, ilmaisunvapautta sekä kielellisiä valintoja ja valinnanmahdollisuuksia.
Kirjoitin myös tästä inspiroituneena omaan blogiini:
http://www.suomensuojelija.fi/2009/11/kielen-uusi-omistaja-ilmoittautuu/
Koska uuden jaottelun määriteosassa mainitaan aina kyseinen alue, ei "alue" osiota tarvita viranomaisen nimessä, riittää pelkkä hallintovirasto, jota taas pinta-alallisesti vastaa hallintoalue, esmes Lapin hallintovirasto ja Lapin hallintoalue. Hallintovirasto ja hallintoalue korvaavat siis nykyiset lääninhallituksen ja läänin, eivätkä ne ole yhtään vaikeammin tajuttavia.
Alueen nimistä Pohjois-Suomi tarkoittamassa Pohjois-Pohjanmaata, Kainuuta ja osaa Keski-Pohjanmaata on kiistämättä paha kömmähdys, mutta se on korjattavissa peräti vähin vaivoin kirjoittamalla sen tilalle Pohjasuomi, tällä tavoin yhteen. Pohja tarkoittaa tosin vanhastaan pohjoista sekin, mutta sen käyttö pohjoisen merkityksessä on sen verran kaventunut ja haalistunut, ettei siitä koidu haittaa. Eikä Pohjasuomi ennestään ole terminä olemassa, joten sen 'pohja' yhdistyy nykytajussa pikiten Pohjanmaahan ja Pohjanlahteen sekä niiden takaiseen Peräpohjaan ja ruotsinpuoleiseen Länsipohjaan. Siis Pohjasuomen hallintovirasto ja hallintoalue.
Länsi- ja Sisä-Suomi on tosiaan turhaa koristelua; ne voi yhdessä huokeasti korvata Keski-Suomella, niin kuin blogisti vihjaakin. Eli Keski-Suomen hallintovirasto ja hallintoalue.
Kun vielä koko prosessin nimitämme johdonmukaisesti hallintoaluejaoksi, ei siinäkään sen kummempaa irvailua tarvita. Näin yksinkertaisesti se käy! On oikeastaan merkillistä, millä kiihkolla valtion virastot ja laitokset suhtautuvat toistensa ja ministeriöiden toimiin. Eikö sopuisalla asiantuntijayhteistyöllä saavutettaisi kelvollisempia tuloksia?
Nimet vahvistuvat asetuksessa. Ne ovat tiedotteen mukaan samat kuin aiemmassa luonnoksessa. Saamme siis vielä kaikki oivan tilaisuuden todeta itse, miten nämä uudet, ylhäältä annetut ja monin osin vakiintuneesta käytännöästä poikkeavat nimet toimivat käytännössä.
Tuossa Pohjasuomessa on minusta vähän se sama ongelma kuin noissa ministeriön ehdottamissa nimissäkin: se kuulostaa oppitekoiselta, vieraalta ja epätodennäköisesti suomalaisten parissa vakiintuvalta.
(Miksi suomi muuten kirjoitettaisiin pienellä? Taasko lisää riemumielin vastaan otettavia poikkeuksia oikeinkirjoitukseen? :)
Myöhemmästä keskustelusta on käynyt ilmi, että ministereihin ja muihin asetuksen käsittelystä vastaaviin oli Kotuksesta yritetty yhteyttä useaan otteeseen, mutta kukaan ei kutkahtanut. Asetus ajettiin läpi kaikkine pöllöyksineen.
Menettelyssä ei sinänsä ole mitään outoa. Kaikki lait ja asetukset sanellaan kansalaisille ylhäältä päin. Keskeinen tekijä prosessissa on kielenkäyttö. Kielenkäyttö on vallannäyttöä. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Hallintoalamaisten asia on toimia, niin kuin kirjoitettu on.
Toisessa moitteessaan ELY saattaa hyvinkin osua oikeaan. "Pohjasuomen" hallintoalue ei kirjoitusasunsa poikkeavuuden takia ehkä hevin vakiintuisi käyttöön. Miksi "lääni" ja siihen liittyvä käsitteistö ylipäänsä on syytä korvata uudella termistöllä, johtunee siitä ettei uudistuksessa ole kyse pelkistä alueenmuutoksista vaan samalla sisällöllisistä ja rakenteellisista hallintojärjestelyistä.
Teen siis aitoon neuvotteluhenkeen uuden ehdotuksen. Koska koko kyseinen alue kuuluu historialliseen Pohjanmaahan, josta Etelä-Pohjanmaa ja eteläinen osa Keski-Pohjanmaata jää Keski-Suomen alueelle, sopisi uuden hallintoalueen nimeksi Pohjoispohja, jota joskus näkee käytettävän nykyisen Pohjois-Pohjanmaan rinnalla. Nimenä se rinnastuisi muihin pohjanimiin: Peräpohja, Länsipohja, Suupohja. Siis Pohjoispohjan hallintovirasto ja hallintoalue. Ei kuulosta hullummalta.
Mitä tulee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon, niin siellähän ei pelkästään "tutusta Keski-Suomesta tehty luovasti Sisä-Suomi", sillä myös Pirkanmaa on tässä katsannossa Sisä-Suomea.
Ihmeellistä on, ettei Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ole tiukemmin puuttunut Merenkurkun (itä)rannikolla sijaitsevan nykymaakunnan "nimivarkauteen" Pohjanmaan historialliselta maakunnalta. Nykymaakunnan nimenhän pitäisi olla Rannikko-Pohjanmaa, Meri-Pohjanmaa tai Lounais-Pohjanmaa. Samaten on Satakunnan nykymaakunnan suhteen, sillä valtaosa myös Pirkanmaasta on historiallista Satakuntaa. Niinpä Porista johdettavan nykymaakunnan nimeksi sopii Länsi-Satakunta tai Ala-Satakunta.
Lapin nykymaakunnan pohjoisosa puolestaan on Lapin historiallinen maakunta, jonka nimeksi - erotukseksi nykymaakunnasta - sopii Saame.
Todennäköisimmin aluehallinto uudistuu tulevaisuudessa vielä niin, että yhdeksästä Manner-Suomen "täyden palvelun" eli kolmen vastuualueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta muodostuvat - jo useista kuntaliitoksistakin johtuen - uudet maakunnat, joissa on myös aluehallintovirastot, ehkäpä Ahvenanmaan mallin mukaisesti nimeltään valtionvirastot. Näin Suomessa olisi siis kymmenen maakuntaa eli Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Lappi, Lounais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Nämä nimet sopivat varmaan Kotuksellekin.