Buddha suomentamassa

Olavi Uusivirta kirjoitti kesällä mainiosti kääntämisen kiperyydestä. Kääntäjä tuntuukin olevan mahdottoman tehtävän edessä: pitäisi sisäistää täydellisesti kirjoittajan välittämä viesti, hallita sujuvasti molempien (joskus useampien) kielten rikkaat ilmaisuvarat, niiden hienovaraiset ja moniaalle harovat merkitykset, sävyt ja tyylit, sekä vielä tuntea syvällisesti se kulttuuri, johon edellä mainitut erottamattomasti liittyvät.

Vähempikin lyö helposti ilmat pihalle. Kuluttava työ, ankea vastaanotto (vain mokat usein huomataan) ja usein varsin humoristinen korvaus viimeistelevät klassisen kutsumusammatin.

Kaiken huipuksi törmäsin kesällä kirjaan, joka nostaa rimaa vielä asteen verran ylöspäin. Muun muassa buddhalaisuudesta ammentava mystikko ja henkinen opettaja Eckhart Tolle toteaa kirjassaan Harjoituksia läsnäolon voimasta (Practicing the power of now, suom. Hilkka Rasku), että koska hänen sanansa ovat lähtöisin tyynestä ja heränneestä tietoisuuden tilasta, niillä on voimaa tuoda myös lukija tähän samaan tyyneyteen.

Siinä vasta paineita kääntäjälle: olisi päästävä kirjoittajan kanssa samaan tietoisuuden tilaan - vieläpä valaistuneeseen sellaiseen! Muuten eivät sanat toimi ja lukijat vaativat kustantajalta rahansa takaisin.

Ei muuta kuin hattu vain pois päästä.