Tuossa lehtiuutisessa oli ainakin käytetty vuorotellen isoa C:tä ja isoa G:tä sanan alussa vuorotellen, niin että ei käynyt ilmi, onko juoman uudessa nimessä nyt sana Cognac oikein vai (tahallisesti?) väärinkirjoitettuna.

Sikäli muuten jokseenkin omituista jos sana "Cognac" saa esiintyä alkuperäisessä muodossaan, jos kerran tuote ei ole peräisin tuosta Cognacin maakunnasta, mutta ei suomen kielen mukaisessa asussa.

Ei kun kyseessä on siis oikea Cognacin maakunnasta peräisin oleva konjakki, joten sitä saa kutsua Cognac- nimellä.

Tuotteen maahantuoja (ja ilmeisesti pullottaja) on Oy Gust. Ranin, jonka suomalaisella etiketillä nuo pullot on varustettu. Aikaisemmin nimellä Konjakki, ja nykyisin Cognac, kun suomalainen sana ei ranskalaisille kelvannut.

Kyse ei siis ole siitä, että muuta brandya olisi yritetty myydä cognacin nimellä, vaan siitä, että cognac- nimeen oikeutettua tuotetta on myyty konjakki- nimellä.

Noista kansallisista väkijuomien nimistä tuli mieleeni taannoin Budapestissa kohtalaisen tasokkaassa ravintolassa lueskelemani juomalista, jossa kaikki rypäleistä ja hedelmistä tehdyt tisleet, cognacit, armagnacit, grappat, marc de champagnet, framboiset ja kirschwasserit olivat Pálinka- otsikon alla. Pálinka mikä pálinka, luki etiketissä sitten vaikka xo-cognac.

...jos blogisteille ja heidän aiheen ehdottajilleenkin. Ensinnäkin firman nimi on Lignell & Piispanen (ei ”Lingnell”, mikä oli virheellisesti minun tekstissäni).

Pullosta tarkistettuna tuotteen etiketissä lukee ylimpänä ”Hienoa konjakkia” ja sen alapuolella mainitaan nytkin ”Cognac”, mutta jatkossa tuotteen nimi on siis lehtijutun mukaan ”Ranin Cognac”. – Vaikeita ovat nuo vieraat sanat ja nimet!

Aiemmista uutisista selviää, että kiistassa oli kyse nimenomaan Cognac-sanan suomentamisesta: tislattujen juomien asetus näet kieltää maantieteellisen merkinnän kääntämisen suomen kielelle tavaramerkissä.

(http://yle.fi/uutiset/lignell__piispasen_konjakinmyynti_saa_jatkua__nimen_vaihduttava/5058250)

Asia oli lähinnä farssin luonteinen. Ongelma kai syntyi siitä, että valmistaja halusi rekisteröidä tavaramerkkinsä. Siihen sillä ei ollut mitään erityistä syytä, mutta se käynnisti massiivisen oikeuskoneiston, jonka tuottama asiakirjasato on ainakin 5 kafkan luokkaa. (”Kafka” on absurditeetin yksikkö, joka vastaa sitä mielettömyyden kokemusta, joka normaali-ihmisessä syntyy hänen lukiessaan Kafkan kirjan ”Linna”.)

Huomiota kuitenkin herättää seuraava ratkaisun KHO:2011:120 kohta:

”Suomen kielessä sana "konjakki" ilmaisee sanakirjojen ja kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen mukaan juomatyyppiä, tarkemmin sanottuna Cognacin kaupungin mukaan nimensä saanutta rypäleviinaa. Kyse on tavanomaisesta ilmaisusta, jolla kuvataan tavaran lajia. Sana "konjakki" on foneettinen mukaelma kyseisen kaupungin tai alueen nimestä, ja se on tullut kieleemme viimeistään 1800-luvulla merkitsemään yleisnimenä tiettyjä alkoholijuomia, jo vuosikymmeniä aikaisemmin kuin ranskankielinen sana Cognac on hyväksytty maantieteellisenä merkintänä. Tästä on pääteltävä, ettei sanaa KONJAKKI voida rekisteröidä maantieteellisenä merkintänä, eikä sitä siten tule ymmärtää sellaisena, vaan se on Suomessa käsitettävä yksinomaan tietyn juomatyypin suomenkielisenä yleisnimenä.”

Jokseenkin kummallista on, miten tämän perusteella sitten on päädytty kieltämään tavaramerkin rekisteröinti. Jokseenkin ilmeistä on, että kielto on ollut lähtökohtana ja Ranskan konjakintuottajien lobbaus perusteluna, ja loppu onkin sitten juristeriaa, jolla niin oikeus- kuin muutkin tosiasiat pannaan sopimaan tuomioon.

Mutta miksi Kotus on ottanut kannan, jonka mukaan ”konjakki” onkin yleisnimitys? Käykääpä hyvät ihmiset joskus vaikka Alkossa. Siellä on konjakit ja brandyt erikseen. Ystävälliset myyjät kertovat kysyttäessä niiden eron. Eikä yhteinen kansakaan sekoita sanoja toisiinsa, koska yhteinen joko juo Kossua (tms.) tai tuntee eron.

Muuten, EU:n asetus 110/2008, jossa sanoja säästämättä määritellään viinojen alkuperänimityksiä, mainitsee muun muassa nimityksen ”Suomalainen Vodka”. Ihmetystä herättää, onko tällaisia asioita hoitavien ihmisten suomen kielen taito todella Mainos Nikkarien kirjoitus taidon tasolla.

Jaahas, asiaan heikosti tutustuneena en tiennyt että tuo L&P:n tuote nimenomaan on sieltä Cognacista eikä brandya.

Ja se saa tuon oikeudenpäätöksen kuulostamaan lingvistisesti entistä naurettavammalta. Sen vielä jotenkin ymmärrän että sen maagisen sanan "Cognac" pitää näkyä, jos tuote on sitä, mutta millä logiikalla sitten kielletään käyttämässä tuotenimessä sanan (korrektia) suomenkielistä muotoa lainkaan?

Vahvistaa taas käsitystäni immateriaalioikeuksiin keskittyneistä juristeista.