Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

21.8.2012 8.26

”Turkkusessa – väärin taivutettu?”

Riikka Tervonen ehdotti aihetta.
Riikka Tervonen pohtii Turku-nimen taivuttamista:

Ymmärtääkseni on harhaluuloa, että vanhahtavan illatiivin Turk(k)usse taustalla olisi perusmuoto Turk(k)unen ja että nimeä voisi taivuttaa Turkkusessa : Turkkusesta : Turkkuseen. Vai onko kyseessä sittenkään virheellinen  taivutus? Hakukone tarjoaa Turkkusessa-hakusanalla yli 15 000 tulosta!

Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa

21.8.2012 9.17
K. J.
Oikein väännelty
Tokihan "Turkkusessa" on oikein, oikeanlaista leikinlaskua turkulaisesta puheesta. Tätä vain ei ehkä aina Turussa ymmärretä. Turkulainen huumorintajuhan kuuluu erittäin uhanalaisiin ilmiöihin, yhdessä lapualaisen joustavuuden, kuopiolaisen selväsanaisuuden ja espoolaisen vaatimattomuuden kanssa.

Voi toki olla, että alun perin on käynyt niin, että omituiselta kuulostanut muoto "Turkusse" on tulkittu murreasuksi muodosta "Turkkuseen", joka olisi nimiasun "Turkkunen" yleiskielinen illatiivi. Tämän keksijä on ehkä jopa kokenut ahaa-elämyksen.

Selityshän on jopa ainakin pinnallisesti katsoen paljon uskottavampi kuin hiukan samantapainen kielentutkimuksen hypoteesi, jonka mukaan sana "kiuas" johtuisi sanasta "kivikota". (Itäsuomalainen taivutusmuoto "kivikoan" voisi lyhentyä "kivkoan", ja sitten v:n olisi luonnollista vokaalistua, "kiukoan", ja tämä itäsuomalainen muoto olisi yleiskielistettynä "kiukaan", josta päädytään perusmuotoon "kiuas".)
21.8.2012 11.17
Riikka Tervonen
Hyvin kommentoitu
Niinpä kyllä, puhutun kielen ollessa kyseessä ei voi sanoa, että jokin olisi varsinaisesti väärin tai virheellistä. Sanojen alkuperät taas voivat olla, no, enemmän tai vähemmän totuudenmukaisia.

Jos "Turkkunen" onkin monen muun suussa leikinlaskua, minä - itäsuomalainen - ihan vakavissani luulin vuosikymmeniä, että "Turkkusessa" kuuluu vanhastaan murteeseen.

Kun kuulin vain luulleeni, se hämmensi, mutta mitä tuosta suivaantumaan. Pitäkööt Turkkusensa ja leikitelkööt rauhassa!
21.8.2012 14.15
KR
Laulun sanat sekoittaneet?
Marjatta Palander kirjoittaa eräässä artikkelissaan, että 'Turkkuseen' -muoto olisi lähtöisin J.Karjalaisen kappaleesta On kaikki niin kuin ennenkin: "Ehkä mennään Turkkuseen, kaadetaan viinaa kurkkuseen."
21.8.2012 15.29
Riikka
J:n kappale on varmaan edesauttanut Turkkusen tunnetuksi tulemista, mutta muistelen ilmausta käytetyn jo ennen julkaisuvuotta 1998.

Aihe muuten aktivoitui siitä, että kuulin viikonloppuna Mikkelissä ilmauksen "turkkulainen Savoses", jossa mahdollisesti viitattiin Vilperin perikunnan kappaleeseen "Turkulainen Helsingis".
21.8.2012 22.21
Ilona
Näin itse turkulaisena täytyy sanoa, että Turkkusessa kuulostaa tyhmältä. Ei minua haittaa, jos vieraspaikkakuntalaiset käyttävät sitä tai jopa luulevat sen olevan ns. oikeaa Turun murretta, mutta siinä vaiheessa, kun syntyperäinen turkulainen näin olettaa, alkaa minultakin pinna kiristyä.
Jos nyt kuitenkin haluatte kuulostaa enemmän turkulaiselta(mikä ei yleensä ole ainoankaan muun murteen edustajan tavoite) sanokaa Turus, ei Turkkusessa. Ja huomatkaa, että tämä vastaus on kirjoitettu enemmänkin huumorimielellä. onhan äitini sentään Ruskolta.
22.8.2012 8.09
Laura Kataja
Tois pual jokke
Tuosta "Turk(k)usse -muodosta saa kyllä ahaa-elämyksen kun törmää viron muoto-oppiiin: ilmiselvä viron illatiivihan siinä. Ja se "Turkkunen" lienee taas sitten muotoa tuntemattoman väärinkäsitys tai irvailu.

Lienee joku tutkinutkin, kuinka paljon varsinaissuomalainen puheenparsi muistuttaa viroa (siis suhteessa yleissuomeen ja muihin murteisiin)?

Tästä tulee mieleen kaksi hupsua keskenään vastakkaista efektiä:

1) Turussa: ihmiset ympärillä uhuvat vierasta kieltä (intonaatio on outo) mutta ymmärrän oikein hyvin

2) Budapestissä: Ympärilläni puhutaan suomea mutta en tajua sanaakaan. Olenko tullut hulluksi!
22.8.2012 10.00
K. J.
Turuus
Ilona, eikös "Turuus" sopisi paremmin kuin "Turus"? Siis jos joku haluaa kuulostaa enemmän turkulaiselta jostain ihme syystä.

Vokaali on tuossa kai lähinnä puolipitkä eli ääntämysten "Turus" ja "Turuus" välistä. Mutta "Turuus" näyttää ja kuulostaa selvemmin turkulaiselta, sillä loppuheittoinen "Turus" esiintyy paljon laajemmin murteissa.
22.8.2012 14.36
Riikka
Taitaa olla korkeammalla käväisevä intonaatio, joka saa "Turus"-sanan jälkimmäisen u:n kuulostamaan pitkältä, vaikka se tosiaan on enintään puolitoistakertainen. Tuttavallisen epäkielitieteellisesti voitaneen puhua kiekaisustakin.
23.10.2017 12.27
Veepee Lehto
Huumorintajuttoman turkulaisen puheenvuoro
Kun me turkulaiset olemme "ikään kuin" loukkaantuneita vääristä ilmaisuista koskien murrettamme, on se juuri turkulaista huumoria, jota taas idempänä Suomessa ei ymmärretä. Totta kai murteestamme saa tehdä parodioita ja pitääkin tehdä, mutta kun joku ihan vakavissaan käyttää esim. ilmaisua Turkkusse Turun murteen ilmaisuna, korjaamme mielellämme "isällisesti" asian. Kun joku sanoo "Mul meni jottan kurkkusse", se on muoto, jota käytetään muodon "Mul meni jotta kurkku´" rinnalla, mutta sanasta Turku tuota muotoa ei käytetä. Menemme "Turku´" tai Turkku´, joissa (kuten myös sanassa kurkku´puolipitkää vokaalia ilmaisen heittomerkillä, kun muutakaan en keksi). Muoto Turuus on siis väärin. Jos on pakko kirjoittaa sana, olkoon se sitten vaikka Turu´s, vaikka se näyttääkin aika hassulta. Turkkusse oli J. Karjalaisen riimitystä, josta tuli muotia.
25.10.2017 16.41
Viideltä saunaan
Turkusse ja intonaatiosta
Viestiketjussa on kaksikin teemaa, joista olen turkulaisena ollut kiinnostunut. Turkulaisuuteni oli tosin pitkään harkinnassa, sillä muutin Turkuun puolivuotiaana. Nyt on mennyt 58 vuotta rikki ja alan pitää ainakin itse itseäni turkulaisena. Mielestäni Turkkusse ei ole aitoa turkulaista kieltä, vaan oikea ilmaisu olisi nimenomaan Turkusse. Esim. Mihin olet menossa? No Turkusse tiätyst.
Toinen hauska teema liittyy Turun murteeseen ja Viron kielen yhteneväisyyteen, jonka huomasin itse ollessani 1990-luvun alussa enemmän tekemisissä virolaisten kollegoideni kanssa. Kyse on tosiaan aivan ilmeisesti intonaation samankaltaisuudesta, jonka vuoksi tunsin itseni erityisen kotoisaksi tuolloin juuri itsenäisyytensä takaisin saaneessa Virossa. Keskustelinkin virolaisten kanssa aiheesta.