Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
MyIittalan kestämätöntä kielenmuotoilua
En nyt millään haluaisi mainostaa, mutta Iittala on minun merkitysvarannossani tarkoittanut jotain sellaista suomalaista, jota on ollut vaikea kyseenalaistaa. Paljonhan tässä Suomessamme ja suomessamme on lainatavaraa, mutta Iittala kai ei. Wikipedia kertoo, että lasitehdas Kalvolan Iittalaan lähelle Hämeenlinnaa perustettiin 1881.
Mutta kuinkas onkaan käynyt? Mitäs ovatkaan siellä Iittalassa menneet tekemään?
Ovat perustaneet "samanhenkisten yhteisön" ja antaneet sille nimeksi, tietysti, MyIittala. Yhteisö kuulemma arvostaa perinnettä ja kestävää kulutusta kertakäyttökulttuuria vastaan.
Hyvät MyIittalan ideanikkarit: MyIittala nimenä haistattaa pitkät perinteelle ja yhteisöllisyydelle, puhumattakaan suomen kielestä. Mihin kummaan tällaisella kielenmuotoilulla oikein pyritään?
Nyt kyllä tuli Aalto-maljakkoonkin alusastian maku.
Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa
Eipä väliä yhdyssanaopeilla eikä alkukirjainnormeilla.
Mutta, hei, KukaVälittäisi! Moni ei näköjään joko pysty tai halua.
OurIittala! TheirIittala! EveryBody'sIittala! Lalala! Titi!
Voisikos tätä my-määriteosaa pitää eräänlaisena johtimena, jolla muodostetaan tietyntyyppiselle palvelulle tai yhteisölle nimi? Monet eri palveluntuottajien asiakkailleen räätälöimät verkkopalvelut noudattavat tätä nimeämiskaavaa. On myTNT, mySchenker, myNordea, mySymbian, myOpera. You name it!
Mutta mikä olisi sitten sopiva suomenkielinen tapa tällaisten palveluiden nimeämiselle sellaiseksi, että se yksilöisi suoraan palveluntarjoajan mutta kertoisi myös, että kyseessä on verkossa toimiva palvelualusta?