Laura Niemi
Ventistä decafiin
Helsingin keskustaan avattiin viime viikolla maailman suurimman
kahvilaketjun Starbucksin kahvila. Avajaishypeä mediasta seuratessani
mieleeni pulpahti taannoinen käyntini Helsinki-Vantaan lentoaseman
Starbucksissa.
Vein syyskuussa lomamatkalle lähdössä olevat vanhempani lentokentälle ja piipahdin samalla ostamassa maitokahvin. Keskustelu tilaukseni vastaanottaneen baristan kanssa kulki jokseenkin näin:
Minä: Yks kaikkein isoin latte, kiitos!
Barista: Anteeks?
Minä: Yks kaikkein isoin latte.
Barista: Siis venti?
Minä: Ää… en mä tiiä, joo kai?
Barista: Kiitos!
Viikkoa myöhemmin hain vanhempani lentokentältä. Lento oli myöhässä, joten suuntasin odotellessani jälleen Starbucksiin. Tilasin tällä kertaa kofeiinittoman kahvin. Keskustelu eteni seuraavasti:
Minä: Saako teiltä kofeiinittomia kahveja?
Barista: Anteeks?
Minä: Niin saako teiltä kofeiinittomia kahveja?
Barista: Joo, toki saa!
Minä: Kiva. No yks venti-latte kofeiinittomana.
Barista: Eli yks decaf venti-latte!
Kun sain kahvini hetken kuluttua tiskin toisesta päästä, kahvin valmistanut barista huikkasi: ”Venti-decaf-latte Lauralle!”
Käyttämäni suomenkieliset ilmaukset kaikkein isoin ja kofeiiniton vaihtuivat lyhyen keskustelun kuluessa vieraskielisiksi ilmauksiksi venti ja decaf. Käytin kahvia tilatessani suomea, koska ajattelin, että siten vuorovaikutus sujuu sujuvimmin. Baristakin kuulosti olevan äidinkieleltään suomenkielinen. Siitä huolimatta minulle tuli olo, että olen sivistymätön suomalainen, joka ei osaa vieraita kieliä ja siksi nimeää haluamansa kahvin väkisin suomeksi, vaikka kukaan muu ei ymmärtäisi sitä. Tunsin olevani kuin kielitaidoton ulkomailla.
Ymmärrän kyllä, että Starbucks haluaa ylläpitää ja vahvistaa brändiään ja tarjota mahdollisimman yhtenäistä palvelua kahvilan sijainnista ja maasta riippumatta. Työntekijöitä on varmaan ohjeistettu käyttämään tiettyjä sovittuja nimityksiä myytävistä kahveista, minkä myös käsitän.
Mietityttämään jäi sen sijaan se, että kun minä asiakkaana käytin suomenkielisiä vastineita, keskusteluun syntyi monen puheenvuoron mittainen korjausjakso. Sen aikana jouduimme neuvottelemaan baristan kanssa, mitä minä tarkoitan ja mitä hän tarkoittaa, sekä ratkaisemaan keskusteluun syntyneen ongelman.
Minulle jäi asiointitilanteesta vaikutelma, että barista ei oikein ymmärrä minua, vaikka olemme molemmat suomenpuhujia. Vai eikö kofeiiniton-adjektiivin käyttö kerro siitä, että haluan kofeiinittoman kahvin? Ja luulisi, että superlatiivimuotoinen ilmaus kaikkein isoin viittaa melko selvästi siihen kaikkein isoimpaan kokoon eikä esimerkiksi toiseksi isoimpaan.
Toki voi olla, että ongelma syntyi keskusteluun siksi, että barista ei kuullut, mitä sanoin. On myös mahdollista, että edelläni oli ollut paljon vieraita kieliä puhuvia asiakkaita, joiden jälkeen hänen oli hankala ajatella jälleen suomeksi.
Joka tapauksessa jotain kertoo se, että jälkimmäisellä asiointikerralla en enää uskaltanut tilata suomeksi kaikkein isointa lattea. Sen sijaan edelliskerrasta viisastuneena käytin ventiä, jotta en kokisi oloani enää nolatuksi ja jotta tilaus onnistuisi ruuhkaisella tiskillä sujuvammin.
Onneksi Helsingissä on edelleen paljon muitakin kivoja kahviloita, joissa tilaaminen sujuu ilman ongelmia, jos kertoo haluavansa vaikkapa ison latten. Starbucksiin voi mennä silloin, kun kaipaa vähän kansainvälisempää meininkiä.
P.S. En ole ihan varma, miten venti- ja decaf-sanat pitäisi yhdistää latte-sanaan. Decaf-venti-latte? Venti-kokoinen decaf-latte? Oikeinkirjoituksenkin kannalta helpointa olisi varmaan puhua yksinkertaisesti kofeiinittomista ja isoista lattekahveista.
Palaa otsikoihin | 16 puheenvuoroa
Sanojen yhdistämisestä sanoisin, että jos juoman nimi on (säälittävästi) decaf-latte ja asiakas todella haluaa venti-kokoisen decaf-latten, tulee tilata venti decaf-latte. Mutta kuten kuvasta näkyy, se kuulostaa typerältä.
Käytäntö on siksi idioottimainen, että minä en lausu sanaa "venti" yhdelläkään Starbucks-tiskillä. Jopa Amerikassa sanon "large". Ihan sama, jupiseeko "barista" siihen että oh you mean a venti. Minusta kaikkien pitäisi tehdä samoin, eli tästä lähtien muotoilette selvällä suomella "kofeiiniton iso latte, kiitos"!
Ps. Lattehan on jo suomea, mutta siihen ei missään nimessä pidä soveltaa astevaihtelua tyyliin "laten"!
Kofeiinittoman kahvin pyytämiseen minulle ei ole tullut tarvetta, sen enempää kuin alkoholittoman Kossun tai lihattoman pihvin.
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Starbucksin menettelytapoihin kuuluu vaivihkaa koulia asiakkaitaan, jotta he omaksuvat kahvilan brändiin kuuluvat nimitykset. Ne ovat toki kansainvälisiä ja sinänsä näppäriä, mutta ei suomalaiselle myyjälle pitäisi tuottaa vaikeuksia palvella asiakkaita normaalilla suomen kielellä.
Ainakin täällä kassajonossa valtaosa asiakkaista käyttää sumeilematta ranskalaista vastinetta (le plus grand = isoin) ventin sijasta. Kerran tilatessani (poikkeuksellisesti) pienen cappucinon käytin sanaa petit (pieni), jonka barista vielä toisti varmistaakseen tilauksen menneen oikein.
Joten: puhukaamme vaan rohkeasti sillä kielellä, missä satumme asioimaan. Starbucksin kiiltokuvamaisen PR-koulutuksen vastikään läpikäyneet suomalaisbaristat oppivat vielä tavoille.
Venti latte kuulostaa vielä jopa suomalaisen suusta jotenkuten järkevältä (joskaan ei suomalaiselta), mutta tall kaakao kuulostaa pelkästään typerältä.
Jos pyydät Starbucksissa ison kofeiinittoman latten (kuten joku kommentoija ehdotti), saisit todennäköisimmin 16oz:n (n. 4,7 dl) "grande latte" -juoman haluamasi 20oz:n asemesta, koska iso tarkoittaa italiaksi grandea. Ymmärrän kyllä, että 'isoin' pitäisi jo ymmärtää. Silloin ei ole kuin yksi vaihtoehto kielestä ja kulttuurista riippumatta. Sen sijaan keskikokoinen ei välttämättä enää aukeakaan, sillä Starbucksista riippuen kokoja on kolme tai neljä. Suurin koko, venti, saa nimensä sen 20oz:n tilavuudesta (italiaksi venti = kaksikymmentä).
Samoin "latte" sana nopeuttaa asiointia, kun ei tarvitse pyytää kahvia kuuman vaahdotetun maidon kanssa yhdellä, kahdella tai kolmella arabian- sekä robustakahvin sekoituksella.
Aivan toinen kysymys onkin, pitäisikö vakiintuneille käsitteille, kuten "latte" ja "espresso", keksiä kokonaan suomenkieliset nimet. "Latte" itsessään tarkoittaa maitoa, mutta "cafe latte" taas tarkoittaa juomaa, jossa on noin neljännes espressoa ja kolme neljännestä kuumaa vaahdotettua maitoa. "Espresso" tarkoitaa kahvien yhteydessä "paineella tehtyä", tarkemmin 85-95 asteisen veden pakottamista 8-18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20-30 sekunnin aikana. Ainoa helposti suomennettava osa on tuo "decaf" sana.
Jos siis haluaa asioida kokonaan suomeksi aiheuttamatta lisäkysymyksiä tulisi kahvin pyytäminen tehdä jotensakin seuraavasti: "Hei! Ottaisin yhden 20 unssin kofeiinittoman kahvin arabian- ja robustakahvin sekoituksella paineella tehtynä kuuman vaahdotetun maidon kanssa". Tämäkin suomennos on pelkistetty. Tai sitten voi pyytää: "Hei! Ottaisin yhden venti decaf latten."
Ne ovat tuotemerkkejä ja niiden avulla on tarkoitus erottua.
Ja sitä naapuripaikan yrmeällä palvelulla saatua kahden euron tervalitkua ei voi edes kahviksi sanoa.
Hampuraisvertaus on sikäli väärin, että niissä purilaispaikoissa on yleensä kuvat annoksista ja nimet vieressä. Jolloin oudompikin osaa pyytää haluamansa.
Sanassa "latte" ei kyllä oikeasti ole paljon enempää tietoa kuin sanassa "maitokahvi" (no, eivät tarkoita samaa,), siihen ei sisälly tuota jonkun väittämää tietoa itse kahvin laadusta, esimerkiksi.
K.o. puljuun kun en ole eksynyt, niin en tiedä, onko siellä lueteltu saatavlilla olevat annokset ja niiden sisältö jonkinmoisella tarkkuudella, jolloin tavaramerkkislangissa olisi ehkä järkeäkin (kts. tuo purilaisesimerkki).
Jos ketju edellyttää että asiakkaita "palvellaan" vain siansaksaksi, niin puhukoot siansaksaansa ihan keskenään...
Työpaikoilla on usein oma slanginsa, mutta tarkoittaako se, että asiakkaiden täytyy osata taipua myös kyseiseen kieleen? Emme koe yleisesti vieraan kielen käyttämistä Suomessa ongelmaksi, mutta palvelua on aina mukavinta saada äidinkielellään.