Viikon vinkit 2016
Karkauspäivä, ”vanhaempiikaem” päivä?
Karkaamisella on murteissa monia merkityksiä.
Karkausvuonna eli tavallisesti joka neljäs vuosi helmikuun loppuun lisätään ylimääräinen
päivä. Karkauspäiviä ovat esimerkiksi 29. helmikuuta 2016 ja 2020.
”Sooli vanhaempiikaem päivä sittes se karkauhpäivä”, on sanottu Parkanossa. Näin taas Lammilla: ”Karkauspäivänä nuaret ruukas leikkiä ja valettii tinaa.”
Lisää karkaus-sanoja
Suomen murteiden sanakirjassa esitellään monia muitakin karkaus-alkuisia sanoja. Niitä ovat esimerkiksi karkauskaukalo, karkauslikka, karkausrihma ja karkausvesi.
Substantiivia karkaus käytetään murteissa merkityksissä ’juoksu, juokseminen’ ja ’touhu, puuha, askare’ sekä ’karkaaminen’ (esim. vankilasta). Verbillä karata on useita merkityksiä: ’juosta, kipittää, kipaista, pyrähtää’; ’käväistä, pistäytyä, poiketa’; ’juosta kilpaa, hypätä hypinlautaa’; ’vuotaa, valua’ ja niin edelleen.
Sanakirja tuntee myös verbin karkautua. Sen merkityksiksi mainitaan ’kaikota, kadota, hävitä pois jostakin, harhaantua johonkin, karkota’. Sauvossa on sanottu, että ”sillo sure rupes kaikkoma, karkantuma” (sudet pelkäsivät laivojen ääntä ja katosivat).
Hypähdyspäivä?
Mutta mistä karkauspäivän nimi oikein tulee? Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -kirjan (1. painos 1950) mukaan nimitys on saatu vanhimmasta tunnetusta ajanlaskun apuneuvosta, sauvasta tai levystä, jossa oli reikä kutakin viikon tai kuukauden päivää varten.
Näin Vilkuna: ”Joka päivä reikään pistettyä tikkua siirrettiin vuorokauden vaihtuessa askel eteenpäin paitsi karkauspäivänä, jolloin se otettiin ylös, mutta painettiin jälleen samaan reikään takaisin; se siis vain hypähti paikallaan, ’karkasi’ ja putosi jaloilleen.”
- Suomen murteiden sanakirja verkossa
- Tietoa Suomen murteiden sanakirjasta
- Asiasta almanakkaan -blogi (Helsingin yliopiston kalenteripalvelut Oy)
Vinkkiä on päivitetty 28.2.2020. Ensimmäinen versio julkaistiin 18.2.2016.