Pohjaa suomen käyttöä lujittaville toimenpiteille

Kuukauden kirja joulukuussa 2017: Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston valitsema kuukauden kirja joulukuussa 2017 on Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma. Kirja ilmestyi 2009 paperikirjana ja Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuna.

Kirjan kirjoittivat Auli Hakulinen, Jyrki Kalliokoski, Salli Kankaanpää, Antti Kanner, Kimmo Koskenniemi, Lea Laitinen, Sari Maamies ja Pirkko Nuolijärvi. Työryhmä sai apua laajalta asiantuntijajoukolta.

Esityötä tulevaisuuden varalle

Alkusanojen mukaan toimintaohjelma on tarkoitettu esityöksi, jonka tavoitteena on luoda pohjaa suomen kielen käyttöä yhteiskunnas­sa lujittaville toimenpiteille. Näin kirjoittajat: ”Toivomme keskustelun jatkuvan ja ohjelman innostavan etsimään hyviä ratkaisuja eri elä­mänaloilla niin, että suomi voi elää tulevaisuudessakin täysipainoi­sesti muiden kielten rinnalla.”

Kirjan aineistona on monenlaisia tekstejä: lakeja, asetuksia, alan kirjallisuutta, raportteja, katsauksia, lehtitekste­jä, haastatteluja ja verkkokeskusteluja. ”Tärkeää esityötä ohjelman laatimiseksi on tehnyt jo suomen kielen lautakunta kaudellaan 2003–2006, jolloin kielipoliittisen ohjelman edistämiseksi järjestet­tiin kaksi seminaaria”, kertovat tekijät.

Suosituksia kielitoimijoille

Kirjassa käsitellään laajasti suomen kielen asemaa yhteiskunnan eri toiminnoissa. Kirjoittajat antavat myös suosituksia. Keskeisimmät niistä on listattu teoksen loppuun. Eduskunnalle ja valtioneuvostolle suunnataan muun muassa tällainen suositus:

”Suomen kieltä voi tutkia ja huoltaa laajamittaisesti vain Suomessa. Siksi julkisen vallan on turvattava suomen kieltä tutkivien ja huol­tavien instituutioiden resurssit asianmukaisella tavalla niin, että ne voivat parhaalla mahdollisella tavalla vastata nyky-­yhteiskunnan tarpeisiin.”

Kuntia taas lähestytään muun muassa näin:

”Kuntien kielipolitiikka olisi rakennettava osaksi valtakunnallista kielipolitiikkaa. Kyse ei ole vain kansalliskielistä. Kuntien kieliohjel­maan tulee kuulua myös esitys siitä, mihin opetettaviin kieliin kunta sitoutuu. Alueellinen tasa­arvo edellyttää monipuolisen kielitarjon­nan takaamista myös suurten kaupunkien ulkopuolella.”

Lähtökohtana rinnakkaiskielisyys

Työryhmässä mukana ollut silloinen Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi kertoo ohjelmasta Kielikellossa 2/2009 tähän tapaan:

”Lähtökohta on, että suomi on tulevaisuudessakin keskeinen kieli yhteiskuntamme kaikilla aloilla. Kantavana ajatuksena on rinnakkaiskielisyys: suomen kieltä kannustetaan käyttämään aina kun mahdollista ja tarvittaessa muiden kielten rinnalla. Ohjelmassa korostetaan suomen kielen käytön lisäksi muun monipuolisen kielitaidon merkitystä.”

Nuolijärvi korostaa sitä, että kielen kohtalo on kielenkäyttäjien yhteinen asia:

”Oman kielen kohtelu on arvokysymys. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota suotuisat puitteet, joiden turvissa yksilöt voivat tehdä kieltä koskevat ratkaisunsa. Suomen kielen asema perustuu siihen, millaisia institutionaalisia ja yksilöllisiä ratkaisuja me teemme tänään ja huomenna.”

Teksti: Vesa Heikkinen

Palaa otsikoihin