Nimisammon avulla voi tutkia myös rivoja paikannimiä
Kieliasiaa mediassa: Helsingin Sanomat 12.2.2019.
”Suomen kielen professori Terhi Ainiala kertoo, että rivoja nimiä ovat saaneet erityisesti luontokohteet kuten vedet, mäet ja saaret. Esimerkiksi Paskalampi – 414 kappaletta koko maassa – on saanut nimensä, koska vesi on hyödytön, upottava, mutainen tai kulkureittien kannalta väärässä paikassa.
[– –] Paikkoja nimettiin ennen muinoin vertaamalla niitä johonkin tuttuun asiaan, kertoo nimistöntutkija Sirkka Paikkala Kotuksesta. Ja mikäpä olisi tutumpaa kuin omat ruumiinosat. Niinpä kartasta löytyy Joenniskaa, Merenkurkkua, Otsapeltoa, Ämmänperää ja niin poispäin.
Intiimitkin ruuminosat ovat nimiin kelvanneet, ja on vaikea arvioida, ovatko nyt hävyttöminä pidetyt mulkut ja vitut olleet aikoinaan ihan tavallista arkisanastoa.”
Helsingin Sanomat 12.2.2019