Miksi on Yrjö-nimi, vaikka sanan merkitys on ikävä?

Kotuksen asiantuntijat vastasivat kielikysymyksiin Lapsi mukaan töihin -päivänä.

Lapsi mukaan töihin -päivää vietettiin 23. marraskuuta monilla työpaikoilla. Teemapäivä järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Kotimaisten kielten keskuksessa.

Kiperä nimikysymys

Päivän aikana lapset kyselivät Kotuksen asiantuntijoilta kielikysymyksiä. Ella, 11, kysyi, miksi on etunimi Yrjö, vaikka sanalla yrjö on ikävä merkitys. Nimikysymykseen vastasivat erityisasiantuntijat Elina Wihuri ja Ulla Onkamo, jotka työskentelevät Kotuksessa nimistönhuoltajina.

”Etunimenä Yrjö on ollut käytössä jo kauan, se on suomalainen muoto Georgiuksesta ja Georgista. Ristimänimenä Yrjö on ollut käytössä jo 1800-luvulla, ja nimeä on käytetty myös eri kuninkaiden ja historiallisten henkilöiden suomalaistettuna nimenä. Nimeen on yhdistynyt arkisen yrjö-sanan merkitys vasta paljon myöhemmin”, nimiasiantuntijat kertoivat.

”Oksennusta tarkoittavasta yrjö-sanasta on tietoja 1960-luvulta. Sanaa on alettu käyttää oksennuksesta kenties äänteellisten seikkojen vuoksi. Lisäksi yrjöä on käytetty myös haukkumanimityksenä tyhmän tai huonon merkityksessä.”

Lasten ääni esiin

Lapsi mukaan töihin -päivä on osa YK:n lapsen oikeuksien viikon ohjelmaa. Mallia päivään on otettu vastaavista kampanjoista muualla maailmassa. Suomessa lapsiasiavaltuutetun toimisto koordinoi päivän suunnittelua yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Teemapäivän tarkoituksena on, että lapset pääsevät tutustumaan vanhemman tai muun läheisen työpaikkaan. ”Lapsi mukaan töihin -päivä tarjoaa työpaikoille mahdollisuuden nostaa esiin lasten ääntä ja osallisuutta sekä saada hyödynnettyä lasten ja nuorten raikkaita ajatuksia myös työpaikoilla”, kerrotaan kampanjan verkkosivuilla. 

Lapsi mukaan töihin -verkkosivu

Teksti ja kuva: Hanna Hämäläinen

Palaa otsikoihin