Kotuksen uutiset 2023
Selkeä kielenkäyttö sopii kaikille
Kieliaiheisia juttuja mediassa alkuvuonna 2023.
Tammi- ja helmikuussa yksi mediassa käsitellyistä kieliaiheista on ollut yleiskielen suositusten ohittaminen sekä mainonnassa että palvelujen nimissä. Kotuslaiset ovat myös vierailleet kieliaiheisissa podcast-jaksoissa puhumassa suomen kielen tulevaisuudesta, ruotsin sanastollisesta rikkaudesta ja rikosten ratkomisesta kielitieteen avulla.
Suomen kielen tulevaisuus mielessä
Erilaiset kielenkäyttöön ja -muutokseen liittyvät asiat saavat kansalaiset säännöllisin väliajoin raivoihinsa ja pääsevät uutisotsikoihin. Tällä kertaa somekeskustelua on kuumentanut omistusliitteiden eli possessiivisuffiksien puute mainoksissa ja palvelujen nimissä.
Kielenhuoltaja Henna Leskelä Kotimaisten kielten keskuksesta kertoo Ilta-Sanomille, että omistusliitteettömyys on yleistynyt julkisessa kielenkäytössä. Leskelän mukaan possessiivisuffiksit ovat kuitenkin yhä tärkeitä kirjoitetussa kielessä ja huolitellussa puheessa.
Roman Schatzin Maamme kirja -podcastissa Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama suomen kielen selvityshenkilö Janne Saarikivi pohtivat, onko suomen kielen asema uhattuna englanninkielistyvässä kielimaisemassa.
Räsänen kertoo, että Kotuksessa ollaan huolissaan suomen kielen käyttöalojen kaventumisesta erityisesti korkeakouluissa. Suomen kielilainsäädäntö koskee lähinnä julkisen vallan kielenkäyttöä, ja siksi keinot puuttua esimerkiksi yritysten ja palvelujen kieleen ovat rajatummat. Podcastissa keskustellaan muun muassa siitä, luovutaanko oman kielen käytöstä liian helposti ja voisiko suomi olla lingua franca Suomessa.
.jpg)
Nimenmuutokset syynissä
Helmikuun alussa kuohahti, kun Lääketietokeskus vaihtoi nimensä Pharmaca Health Intelligenceksi. Kotimaisten kielten keskus kommentoi nimenmuutosta sosiaalisessa mediassa ja huomautti, että se ei pidä nimenmuutosta onnistuneena, koska englanninkielinen nimi ei palvele yrityksen suomenkielisiä asiakkaita.
Sekä Iltalehti että Helsingin Sanomat tarttuivat Kotuksen twiittiin ja uutisoivat nimenmuutoksesta ja siitä heränneestä keskustelusta. Aiemmin Lääketietokeskuksena tunnettu Pharmaca Health Intelligence tarjoaa asiakkailleen muun muassa yleishyödyllistä lääketietoa.
- Matti Tanner: Lääketietokeskus vaihtoi nimensä englanniksi – Kotus tyrmistyi (Iltalehti, 8.2.2023)
- Hilla Körkkö: Kotus teilaa Lääketietokeskuksen nimenvaihdoksen: Näin Pharmaca Health Intelligence vastaa (Helsingin Sanomat, 9.2.2023)
Palveluiden nimenmuutokset ovat puhuttaneet enemmänkin. Kela päätti muuttaa kansalaisten terveystietoja sisältävän Omakanta-palvelun kirjoitusasun OmaKannaksi. Englanniksi palvelun nimi on jatkossa MyKanta ja ruotsiksi MittKanta. Pohjoissaameksi palvelu on IežanKanta, inarinsaameksi JieččânKanta ja koltansaameksi JiijjânKanta.
Ylen uutiseen haastateltu Kotuksen erityisasiantuntija Elina Wihuri toivoo, että palveluja nimettäessä noudatettaisiin yleiskielen suosituksia. Kielitoimiston ohjepankin mukaan oma-alkuiset verkkopalvelujen nimet voi kirjoittaa yleiskielen suositusten mukaisesti, vaikka palvelun tarjoaja kirjoittaisi nimensä toisin.
Kysymys sukulaisten nimityksistä
Helsingin Sanomien Usko Siskoa -palstalla kysyttiin, mitä nimityksiä sukulaisen samaa sukupuolta olevasta puolisosta tulisi käyttää. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Ilona Paajanen vastaa, että vanhoja sukupuolittuneita sukulaisten nimityksiä voi käyttää edelleen sukupuolen mukaan, eli esimerkiksi puolison isä ja tämän miespuoliso voivat molemmat olla appeja. Nimitystoiveista on kuitenkin hyvä kysyä suoraan henkilöltä itseltään.
Sanaston ja tekstien vertailua
Näst sista ordet -podcastissa Språkbruk-lehden päätoimittaja Bianca Ortiz Holmberg Kotuksen ruotsin kielen osastosta keskustelee toimittajien Jens Bergin ja Jenny Sylvinin kanssa siitä, onko ruotsi sanastoltaan köyhä vai rikas kieli. Vertailussa ovat muun muassa englanti, espanja ja suomi. Sanakirjoihin sanoja päätyy tietyn verran, mutta periaatteessa useimmissa kielissä on rajattomasti mahdollisuuksia muodostaa uusia sanoja esimerkiksi yhdistämällä tai johtamalla. Lisäksi eri kielissä sanaston määrä vaihtelee merkitysalueittain.
Saman podcastin toisessa jaksossa Kotuksen erityisasiantuntija ja Suomen tunnetuin oikeuslingvisti Ulla Tiililä kertoo, miten kielitiedettä voi käyttää apuna rikosten ratkaisemisessa. Tiililä on tarvinnut vahvaa teksti- ja genreanalyysin osaamista sekä laajoja tietoja kielen eri käyttöalueilta. Yksi ihminen ei toki voi olla syvällisesti perehtynyt kaikkiin aihealueisiin, joten hän on käyttänyt hyödyksi muiden Kotuksen asiantuntijoiden osaamista.
Vaaleja kohti kielen kautta
Demokraatti-lehti kysyi Kotimaisten kielten keskuksen johtajalta Leena Nissilältä, millaista kieltä käyttämällä ehdokkaat saisivat parhaiten viestinsä perille äänestäjille. ”Kaikille kohderyhmille sopii selkeä ja rehellinen kielenkäyttö, asiallinen argumentointi, avoimuus ja omana itsenään esiintyminen”, Nissilä vastaa.
Samassa artikkelissa Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo muistuttaa selkeän ja kuvaavan nimistön tärkeydestä. Aihe koskee sekä viranomaisia että niiden tarjoamia palveluja. Myös selkeät ja kuvaavat paikannimet ovat tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kotuksen mukaan virallisten nimeämiskäytäntöjen tueksi tarvittaisiin paikannimilaki. Kotus pyrkiikin nostamaan kieliteemoja kevään eduskuntavaaleihin hallitusohjelma-avauksillaan.