Kotuksen uutiset 2021
Kotuksen johtajana aloittava Leena Nissilä: Monikielisyys ei ole uhka
”Kansalliskielistä on pidettävä huolta.”
Kotimaisten kielten keskuksen johtajana 1. lokakuuta aloittava Leena Nissilä korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Nissilän mukaan yksilön kielitaito koostuu äidinkielen tai äidinkielten sekä muiden kielten eritasoisesta taidosta.
”Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Käytännössä lähes kaikki ovat
nykyään monikielisiä. Useimmilla meistä on äidinkielen lisäksi useiden muiden kielten
eritasoista osaamista.”
Tästä syystä jokaisella tulisikin olla Nissilän mielestä mahdollisuus kielten jatkuvaan oppimiseen. ”Kielitaito on sekä osa yleissivistystä että tärkeä työelämätaito. Kaikkia kieliä ei kuitenkaan tarvitse osata samalla tavalla, koska eri kielten käyttöyhteydet vaihtelevat”, Nissilä sanoo.
Käytetään kielitaitoa rohkeasti
”Olisi tärkeää kehittää ilmapiiriä, jossa lapset ja nuoret voivat saada monipuolisia kielenoppimiskokemuksia ja uskaltavat käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti”, painottaa Leena Nissilä. Hänen mukaansa merkittävä askel tähän suuntaan oli kielenopetuksen varhentaminen.
”Se ottaa huomioon kielenoppimisen herkkyyskauden, joka on varhaislapsuudessa. Myös eri kielten esillä pitäminen ja erilaiset kielikylvyt ja kielikerhot avaavat ovia kieliin ja niiden avulla avautuviin kulttuureihin.”
Pidetään huolta kielistämme
Leena Nissilä muistuttaa, että Suomessa on kaksi vahvaa kansalliskieltä ja pitkä perinne kahden virallisen kielen maana. ”Kansalliskielistä meidän on välttämätöntä pitää huolta jatkossakin. Kun näin teemme, ei monikielisyys ole uhka”, toteaa Nissilä.
Saamen kielet ovat siitä erityisessä asemassa, että ne ovat Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kieliä. Suomen romanikieli sekä Suomessa käytettävät suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat kaikki vakavasti uhanalaisia. Elvytystä tarvitsee myös Suomessa ja Venäjällä käytössä oleva karjalan kieli, joka on Suomen lähin sukukieli.
”Perustuslaissa todetaan, että Suomessa kaikilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan”, Nissilä muistuttaa.
Nissilä on pannut merkille, että aina
silloin tällöin eri kielet asetetaan kuitenkin edelleen vastakkain. ”Esimerkiksi
maahanmuuttajille suomen tai ruotsin kielen oppiminen on tärkeää, koska
kansalliskielten taito takaa helpomman pääsyn yhteiskuntaan ja työelämään. Siitä
huolimatta meidän ei tarvitse nähdä englantia tai muitakaan kieliä uhkana.”
Kielet eivät kilpaile keskenään
”Ihmiset itse rakentavat kielten väliset hierarkiat. Kielet sinällään eivät kilpaile keskenään”, pohtii Nissilä.
Hänen mielestään useiden eri kielten taito on voimavara sekä yksilöille että yhteiskunnalle eikä jonkin kielen osaaminen vähennä toisen taitoa tai arvoa.
”Eri kielistä ei pitäisikään puhua koskaan joko–tai vaan sekä–että. Me aikuiset olemme vastuussa siitä, millaista mallia näytämme eri kielten arvostuksessa ja sitä kautta syntyvissä asenteissa”, Nissilä korostaa.
Päivittäin syötettä eri kielillä
Hyvin monet työyhteisöt ovat nykyään monikielisiä. Leena Nissilän mukaan on
entistä tärkeämpää, että kieliaineilla on riittävästi tilaa eri kouluasteiden
ja alojen opetusohjelmissa. ”Lisäksi olisi tärkeää olla ajasta ja paikasta
riippumattomia mahdollisuuksia oppia uusia kieliä sekä täydentää
kieliosaamistaan itselle luontaisella tavalla.”
Nissilän mukaan on kiinnostavaa jatkuvan oppimisen näkökulmasta, että eri kielet ovat nykyään läsnä arjessamme koko ajan. Esimerkiksi tiedonhakua tehdään monilla eri kielillä.
”Myös
eri medioiden kautta saamme erikielistä syötettä päivittäin. Epämuodollinen
kielen omaksuminen lisääntyy varsinaisen tietoisen kielen opiskelun rinnalla
koko ajan yhä enenevässä määrin.”
Euroopan kielet: Mitä kuuluu kielitaitoon?
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti filosofian tohtori Leena Nissilän Kotimaisten kielten keskuksen johtajaksi 1. lokakuuta 2021 alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Nissilä on toiminut tämän vuoden alusta Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtajana.
Vuosina 2004–2020 Nissilä työskenteli Opetushallituksessa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Aiemmin hän on muun muassa opettanut eri kouluasteilla. Nissilä on toiminut myös useissa eri ministeriöiden asiantuntijaryhmissä jäsenenä ja puheenjohtajana. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen hän on ollut 15 vuotta ja on sen varapuheenjohtaja.
Virkaanastujaispäivänään 1. lokakuuta Nissilä esiintyy Euroopan kielten päivän päätapahtumassa. Tilaisuus alkaa kello 9.30, ja se striimataan Tiedekulmasta Helsingistä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.
- Euroopan kielten päivän päätapahtuma ”Mitä kuuluu kielitaitoon?” (1.10. klo 9.30 alkaen, lähetys Tiedekulmasta)
- Euroopan kielten päivän tapahtumasivut (Helsingin yliopisto)
Lisätietoja
Johtaja Leena Nissilä (puh. 050 573 2724, sähköposti 30.9. asti leena.nissila[ät]helsinki.fi, 1.10. alkaen leena.nissila[ät]kotus.fi)